Keskustan pitkäaikainen päiväuni toteutuu aluevaaleissa – "Näillä teemoilla pitäisi onnistua sytyttämään äänestäjät"

Aluevaalit

Kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit ovat iso harppaus myös maakunnallisen itsehallinnon rakentamisessa. Heinäkuun alussa perustettujen uusien hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot, joihin jäsenet valitaan reilun parin viikon päästä järjestettävillä aluevaaleilla. 

Kyse on historiallisesta uudistuksesta, jonka toteutumista on pidetty myös keskustan pitkäaikaisena päiväunena. 

Keskustan puoluevaltuuston hyväksymän kannanoton mukaan ”kansanvaltaisen maakuntahallinnon rakentamistyö alkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisellä maakunnille”. 

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ei pidä kynttilää vakan alla riemuitessaan hankkeen toteutumisesta. 

– Keskusta on ajanut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista reilun vuosikymmenen, ja onnistuimme saamaan läpi oman mallimme uudistuksen pohjaksi, Pirkkalainen iloitsi jo Suomenmaan kolumnissaan elokuussa. 

Ensimmäisten aluevaltuustojen on määrä aloittaa työnsä jo maaliskuun alussa 2022. Aluehallintoa ja sen ympärille rakentuvia organisaatioita on valmisteltu koko viime syksyn ajan ripeästi ympäri maan poliittisten seurantaryhmien ohjauksessa.  

Organisaatiomalleista on käyty hyvinvointialueilla keskustelua, jossa mukana on ollut niin virkamiehiä, kuntapäättäjiä, aluevaltuustovaaleihin asettuneita ehdokkaita kuin kolmattakin sektoria. 

Kukin aluevaltuusto päättää jatkossa itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelain mukaan pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 ja suurimmilla alueilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa mennään näiden vähimmäismäärien mukaan.  

Ehdokaslistan maksimipituus puolestaan on 1,25 kertaa hyvinvointialueella valittavien valtuutettujen määrä. 

Vaikka poliittinen ohjaus ja valmistelu tapahtui kesän kuntavaaleissa määriteltyjen voimasuhteiden mukaisesti, lähdettiin aluevaalikamppailuun Pirkkalaisen mukaan periaatteessa täysin puhtaalta pöydältä. 

– Kampanjat luodaan, tulokset saavutetaan ja vaaliteemat asetellaan nyt ensimmäistä kertaa. Hyvinvointialueille siirtyvät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut eli esimerkiksi terveyskeskuksesta tutut palvelut, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja ikäihmisten hoiva. 

– Nämä ovat tutkimusten mukaan suomalaisten eniten arvostamia palveluita. Puolueiden ja median pitäisi kyllä onnistua näillä teemoilla sytyttämään äänestäjät, itsekin Pohjois-Savossa ehdokkaana oleva puoluesihteeri uskoo. 

Tutkimuspäällikkö Jussi Westinen Taloustutkimuksesta arvioi historian ensimmäisten aluevaalien ajankohdan hyvinkin haasteelliseksi. Riski vaaliähkylle on hänen mukaansa suuri.  

– Sanoisin, että ei ihan optimaalinen startti, hän muotoilee. 

– Kuntavaalit on juuri käyty, ja nyt pitäisi nopeasti innostua aluevaaleista. Sotesta on puhuttu pitkään ja sitä on veivattu kyllästymiseen asti, mutta silti aluevaalit tuntuvat monista ihmisistä varmasti aika etäisiltä, hän arvioi.  

Westisen mielestä kampanjoinnin loppusuoralle tarvitaan konkretiaa päätösvallan rakenteista ja vaikutuksista.  

– Ettei aluevaaleista tulisi liian professionaaliset vaalit. Ja miten esimerkiksi muualla kuin kotimaakunnassa opiskeleva pystyisi niistä innostumaan. 

Tutkijan mukaan esimerkiksi kansanedustajilla on ollut kaikissa puolueissa varmasti valtavat paineet lähteä aluevaaleihin ehdokkaaksi.

– On keskusteltu siitä, onko vallan kasautuminen hyvä demokratian kannalta, ja ihmisten ajan riittämisestä eri tehtäviin. Siksi aluevaaleja voidaan pitää monien ehdokkaiden kannalta eräänlaisina velvollisuusvaaleina, hän pohtii. 

Puolueiden teemat aluevaaleihin noudattavat Westisen mukaan aika lailla odotettuja latuja. 

– Keskustalle nämä ovat varmasti erityisvaalit. Puolue on ollut ajamassa maakuntahallintoa jo pitkään.  

– Perussuomalaisista ei ainakaan eduskuntaryhmässä ole noussut erityistä painotusta sote-asioihin. Kokoomus puolestaan varmasti haluaa pitää kiinni valinnanvapaudesta, ja vasemmistopuolueille julkisella terveydenhuollolla on aina ollut tietty erityismerkitys, hän muistuttaa.

 

Keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho vakuuttaa puolueen lähtevän aluevaaleihin hyvillä ja ennen kaikkea monipuolisilla listoilla. 

– Ehdokkaiksi tarvittiin ja saatiin erityisesti niitä tavallisia kansalaisia, joita hyvinvointialueiden päätökset tulevat eniten koskettamaan. Asiantuntemusta kertyy kaikille lisää sitten kokemuksen myötä, hän muotoilee. 

Keskusta aloitti ehdokkaiden rekrytoinnin ja koulutuksen jo hyvissä ajoin elokuussa. 

Puolueen ehdottomana valttina aluevaaleissa tulee Iso-Ahon mukaan olemaan laaja maantieteellinen kattavuus. 

– Kuntavaaleissa ilman keskustalaista ehdokasta oli vain yksitoista kuntaa. Aluevaaleissa keskustalla on 13 täyttä listaa, yhteensä lähes 1500 ehdokasta ja hyvä edustus kaikilla hyvinvointialueilla, vaalikoordinaattori ylpeilee. 

Kuntavaalit antoivat Iso-Ahon mielestä keskustalle vahvan selkänojan ja itseluottamuksen siitä, että kansalaisia ei pysty noin vain sumuttamaan keskittymällä kampanjoinnissa täysin epäolennaisiin asioihin. 

– Perussuomalaiset tätä kuntavaaleissa yrittivät. Mutta lopputuloksen perusteella se osoittautui vääräksi taktiikaksi, Iso-Aho huomauttaa. 

Aluevaaleihin valmistauduttaessa on hyvä muistaa, että Manner-Suomessa on pidetty jo kahdetkin maakuntavaalit. 

Kainuun hallintokokeilun myötä valittiin 2004 ja 2008 vaaleilla maakuntavaltuusto vastaamaan sote-palveluiden lisäksi toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä aluekehitystoiminnasta. 

Kuntien tehtävistä yli puolet ja budjeteista vieläkin isompi osa siirtyi maakunnan vastuulle, mutta maakuntavaalit jäivät yhtä aikaa pidettyjen kuntavaalien varjoon. 

Jo tuolloin parikymmentä vuotta sitten kotimaakuntansa hallintokokeilua valmistellut Timo V. Korhonen korostaa tiedotuksen merkitystä. 

– Viestintä, viestintä ja viestintä. Olisi pitänyt vielä paremmin kertoa, mikä uusi organisaatio on ja mistä siellä päätetään. Näissä me silloin 2004 osittain epäonnistuimme, hän myöntää. 

Ensimmäisistä maakuntavaaleista opiksi otettaviin kokemuksiin kuuluvat erityisesti valtuustoihin varatut kuntakiintiöt, joista sittemmin on luovuttu. 

– Kuntakiintiöiden seurauksena syntyi monimutkainen järjestelmä, jota oli jälkeenpäin vaikea selittää äänestäjille, Korhonen harmittelee.  

– Jos ajatellaan tilannetta, että joku puolue saa yhdestä kunnasta yli 50 prosenttia äänistä mutta ainoa paikka menee neljä kertaa vähemmän ääniä saaneen toisen puolueen edustajalle, niin eihän se kovin hyvin hyvää kuvaa anna demokratian toteutumisesta. 

Kuntakohtaisen ajattelumallin kääntäminen koko maakuntaa koskevaksi edunvalvonnaksi on Korhosen mukaan yksi aluevaalien ydinkysymyksistä. 

– Vuoden 2008 maakuntavaaleissa havaittiin, että ilman kiintiöitäkin kuntien ääniosuus vastasi väestön osuutta ja suhteellisuus näin toteutui. Valtuutettuja saatiin jokaisesta kunnasta ja systeemi ohjasi samalla ajattelua maakunnalliseen suuntaan, hän muistelee. 

Ex-kansanedustajalla on tarjota omakohtaista konkreettista esimerkkiä siitä, että palveluverkko on syytä rakentaa järkevästi ja yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen. 

– Itse olen käynyt läpi vaativan sydänleikkauksen. Semmoista palvelua ei voi odottaa saavansa Sotkamosta tai edes keskussairaalasta Kajaanista. Mutta siitä täytyy pitää huoli, että lähipalvelut, kuten esimerkiksi terveydenhoidon peruspalvelut, ovat jokaisen kansalaisen saatavilla. 

Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimivan Korhosen mielestä Kainuun kokemuksia kannattaa hyödyntää myös tulevien aluevaltuustojen valmistelutyössä. 

– Meillä Kainuussa maakunta on vastannut soten järjestämisestä koko tämän ajan. Mielestäni nyt kyseessä ovat vain sotevaalit. Mieluummin olisin nähnyt, että maakuntahallinnon uudistus olisi viety nyt loppuun asti, hän taustoittaa.  

Timo V. Korhonen on toiminut myös keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtajana. Pelot ja epäilyt kuntien tehtävien jäämisestä jotenkin toisarvoiseksi puuhasteluksi ovat hänen mielestään täysin turhia. 

– Kyllä siellä on kuntien vastuulla edelleen ne kolme kovaa koota: koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. Ja kunnilla on edelleen merkittävä rooli myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, hän muistuttaa. 

Keskustan tavoitteena on maakuntauudistuksen toisessa vaiheessa siirtää vastuu hyvinvoinnin sekä elinkeinojen ja ympäristön kehittämisestä vaaleilla valituille maakuntavaltuustoille. 

Puoluevaltuuston hyväksymässä paperissa todetaan myös, että ”maakuntaverotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan”. 

Korhonen allekirjoittaa täysin puolueen kannan tuleviin verotuskysymyksiin maakuntatasolla. 

– Viisaasti ne ovat tuon asian sinne kirjanneet.