Keskustan Kemppi varoittaa 90-luvun laman kaltaisesta kierteestä – patistaa hallitusta toimiin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi on huolissaan koulupudokkuuden ja nuorisotyöttömyyden merkittävästä kasvusta. Kemppi huomauttaa, että trendi on kääntynyt viimeisen vuoden aikana väärään suuntaan ensimmäistä kertaa vuosiin.
Kempin kotiseudulla Lahdessa koulunsa keskeyttäneitä on Ylen mukaan toiseksi eniten Suomessa, nuorisotyöttömyys on noussut nopeasti ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana.
Nuorten työttömyysaste, 17,6 prosenttia, oli Lahdessa tammikuun lopussa lähes viisi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi, Kemppi toteaa tiedotteessaan.
– Erityisesti rakennusteollisuuden ahdinko on aiheuttanut nuorisotyöttömyyden räjähtämistä ja näköalattomuus on pahentanut koulupudokkuutta. Koska hallitus ei ole suostunut tukemaan rakennusteollisuutta ahdingossa, on muutos ollut jyrkkä, hän sanoo.
Yleisimpiä esteitä työkykyisten nuorten työllistymiselle ovat koulutuksen tai työkokemuksen puute, Kemppi muistuttaa.
– Työkokemusta voidaan kartuttaa esimerkiksi työkokeiluilla tai palkkatukea hyödyntämällä. Kannustan hallitusta etsimään keinoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi, jotta vältämme pahenevan 1990-luvun laman kaltaisen kierteen, hän toteaa.
Kempin mukaan yhteisiä keinoja voitaisiin etsiä esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä koskevassa pyöreän pöydän keskustelussa.
– Keskusta on jo aiemmin esittänyt oppimisen tukipakettia, jossa oppilashuollon ja opinto-ohjauksen resursseja pitää kasvattaa pitkäjänteisesti vastaamaan tarvetta. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisille on tarjottava entistä enemmän koulutusta neurokirjolla olevien lasten ja nuorten tukemiseksi.
Kempin mukaan henkilökunnalla tulisi olla myös työkaluja poissaolojen seuraamiseksi.
– Myös ammattikouluissa on oltava aidosti läsnäoloa vaativaa opetusta ja kohtaamisia. Ohjaavia palveluita tulisi tuoda kirjastoihin ja kauppakeskuksiin, Kemppi linjaa.