Keskustan kansanedustajilta ei löydy ymmärrystä poliittiselle lakolle – "SAK tekee pahan virheen"

Keskustan kansanedustajat pitävät SAK:n aktiivimallia vastustavaa perjantaista lakkoa ylimitoitettuna toimenpiteenä.

– Ymmärtäisin vähän paremmin, jos tämä olisi tehty syksyllä, jolloin asia oli käsittelyssä eduskunnassa. Ajoitus on mielestäni vähän outo, eduskuntaryhmää johtava Antti Kaikkonen sanoo.

Keskustan kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Antti Kurvisen mielestä ei ole nykyaikaa, että SAK ”lähtee oppositiopolitiikkaan mukaan”.

– En ymmärrä poliittisia lakkoja. Ei ole oikein, että eduskunnan päätöksiin yritetään vaikuttaa lakkoilemalla.

Kurvinen näkee, että ammatillinen keskusjärjestö on tekemässä työtaistelutoimenpiteitä yleispolitiikan takia.

– Lakko-oikeus on tärkeä ihmisoikeus, mutta sen pitäisi olla työtaistelutoimenpide työkysymyksistä kuten palkoista ja työajoista, hän sanoo.

– Ei niin, että kun pääoppositiopuolue vastustaa jotakin yksittäistä asiaa, niin pannaan hommat seis ja sotketaan ihmisten arki.

Kurvinen uskoo lakon vaikuttavan etenkin nuorten ikäluokkien järjestäytymisintoon.

– SAK tekee pahan virheen. Tämä tulee johtamaan ammattiliitoista eroamisiin.

Tämä on oikeastaan voimakas hyökkäys eduskuntaa kohtaan.

Arto Pirttilahti

Tässä lyödään lekalla kärpästä, kansanedustaja Arto Pirttilahti näkee.

– Olemme luvanneet muuttaa aktiivimallia, jos tulee ongelmia. Tämä on oikeastaan voimakas hyökkäys eduskuntaa kohtaan, koska olemme koko eduskuntana päättäneet sen lain täällä.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän huomio kiinnittyy siihen, että keskusjärjestöistä lakossa on mukana vain SAK.

– Tuntuu, ettei siellä ole jaksettu perehtyä kymppilistaan, Ala-Nissilä sanoo.

Hallituksen mukaan aktiivimalli on osa kymmenen toimenpiteen työllisyyslistaa .

Ala-Nissilä kertoo, että työvoimapula on jo iso ongelma Varsinais-Suomessa metalli- ja rakennusalalla.

– Työttömyys on nuorten miesten ongelma, kyllä jotain täytyy tehdä.

– Kotimainen työvoima ei liiku, se on iso ongelma, Pirttilahti myötäilee.

Kansanedustaja Mikko Savola katsoo, ettei 18 tunnin työskentely kolmen kuukauden aikana ole kohtuuton vaatimus.

Savolan mielestä aktiivimalli tarvittiin, koska osa käytti työttömyysetuuksia väärin.

–  Meillä on joukko ihmisiä, jotka eivät edes halua työllistyä. Heidänkin vuoksi on näitä erilaisia aktivointitoimenpiteitä.

Savola kuitenkin pitää aiheellisina vaatimuksia, joiden mukaan nyt täytyy valvoa, että maakunnissa on riittävästi työvoimaviranomaisia.

Eerikki Viljasen mukaan kymppilistaa pitäisi katsoa kokonaisuudessaan, eikä nostaa sieltä yksittäistä asiaa esille.

– Se unohtuu, että meidän tavoite on saada ihmisiä töihin ja kannustaa työntekoon. Se on aina kannattavampaa kuin se, että ei ole töissä.

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että 65 työttömyysetuuden maksupäivän eli noin kolmen kuukauden aikana on joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa noin 240 euroa tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.

Työttömyysetuus pienenee seuraavan kolmen kuukauden ajaksi 4,65 prosenttia, jos aktiivisuusedellytys ei täyty.