Keskustan kansanedustajat kiittävät "tolokkuja päätöksiä"
Keskustan kansanedustajat kiittävät hallituksen toimia ja budjettiriihen antia.
– Keskusta kantoi budjettiriihessä erinomaisella tavalla vastuunsa huolenpidosta, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Elsi Katainen tiivistää.
– Budjettiesityksellä tuetaan esimerkiksi nuoria ja perheitä sekä jatketaan työllistävää politiikkaa. Opintotukeen on tulossa huoltajakorotus. Lisäksi varhaiskasvatusmaksuja tullaan alentamaan. Tämä on tärkeä kädenojennus pieni- ja keskituloisille perheille, Katainen listaa.
Pielavetinen Katainen kiittää myös perhevapaauudistuksen käynnistymistä, solidaarisuusveron jatkoa, kuljetustuen säilymistä ja takuueläkkeen korotusta.
Solidaarisuusveron alarajan pitämisestä ennallaan kiittää myös Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.
– Erittäin tärkeää on myös, että hallitus teki päätöksen verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman tekemisestä. Verotukseen kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä paineita, Ala-Nissilä huomauttaa.
Kainuulaisen kansanedustaja Timo Korhosen mukaan hallituksen budjettiriihessä tehtiin ”tolokkuja päätöksiä”.
– Budjettiesitys on monella tavalla ihmisten ja alueiden näkökulmasta tasapainoinen ja oikeudenmukainen. Esityksen painopisteet ovat aivan oikein työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus.
Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtajana vaikuttava Korhonen pitää tärkeänä, että hallitus varasi riittävät resurssit maakunta- ja soteuudistukseen valmisteluun.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mukaan budjetin annista hyötyvät kaikki suomalaiset.
– Budjetti sisältää merkittäviä panostuksia eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin ja perheiden arjen parantamiseen. Hallitus korottaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja laskee pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja. 6700 uutta perhettä tulee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Heikkinen pitää tärkeänä, että jokaiselle perheelle ja syntyvälle lapselle jaettavaa, kansainvälistä kiinnostustakin herättävää äitiyspakkausta uudistetaan lisärahoituksen turvin. Uudistus mahdollistaa myös uudenlaisen ajattelun äitiysavustuksen kehittämisessä.
Mikko Kärnän mukaan tehdyt päätökset osoittavat, että hallitus on kyennyt nopealla reagoinnilla vastaamaan juuri niihin huoliin, joita kansalainen päivittäisessä arjessaan kohtaan.
– Painopiste on kohdennettu vähävaraisten aseman parantamiseen sekä perheisiin ja hallitus on tehnyt merkittävät lisäpanostukset sisäiseen turvallisuuteen ja terrorismintorjuntaan, jotka ovat molemmat ajankohtaisia asioita.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala on tyytyväinen päätöksiin, joilla parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä.
Hallitus käynnistää laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta vuosina 2018–2019 yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun varataan 5 miljoonaa euroa valtion budjetista.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen lisätään yhteensä 25 miljoonaa euroa. Haastavilla alueilla toimivia peruskouluja tuetaan 15 miljoonan euron tasa-arvorahoituksella. Lisäksi hallitus kohdistaa 10 miljoonaa euroa kouluille, jotka eri syistä ovat vaarassa jäädä kehittämistoiminnan ulkopuolelle tai joilla on niukasti resursseja toiminnan kehittämiseen.
Ammattikorkeakoulut saavat TKI (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) -toimintaan viisi miljoonaa euroa uutta rahaa.
Kansanedustajaa Aila Paloniemi pitää lisärahoitusta hyvänä alkuna TKI-toiminnan vahvistamiseksi.
– Nyt on tärkeää käyttää harkintaa lisärahoituksen kohdentamisessa. Liian sirpalemaista rahoitusta on vältettävä, Paloniemi toteaa.
Myös kansanedustaja Ari Torniainen löytää budjetista paljon hyvää ja hallituskauden liikennelinjaus keskittyä alemman tieverkon korjausvelan kiinnikuromiseksi jatkuu.
– Huonokuntoisia väyliä parannetaan ensi vuonna siten, että korjausvelkahankeisiin käytetään ensi vuonna 453 miljoonaa euroa ja koko vaalikauden aikana yhteensä noin miljardi euroa. Yksityisteiden kunnostamiseen osoitettu 10 miljoonan euron korotus jatkuu onneksi myös ensi vuonna.
Torniainen huomauttaa, että Suomen pärjäämisen kannalta on ollut välttämätöntä, että olemme saaneet kilpailijamaitamme Ruotsia ja Saksaa kiinni.
– Syksyn palkkaneuvottelujen maltillinen linja tukisi lisää positiivista kehitystä Suomessa, malttia pitää olla myös yritysten johdossa ja osakkeenomistajilla. Kasvu pitää käyttää mieluummin työllisyyttä lisääviin investointeihin kuin osinkoihin tai optioihin, Torniainen painottaa.
Marisanna Jarva muistuttaa, että työttömiä on nyt 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Ensi vuoden budjetissa jatketaan työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön saa töitä.
Kansanedustaja Hanna Kosonen on tyytyväinen talousarvioesityksen 48 miljoonan euron lisäsatsauksiin uusiutuvaan energiaan ja puhtaisiin teknologioihin. Kokonaisuudessa keskitytään etenkin liikenteen ja energiatuotannon päästöjen vähentämiseen.
– Energiamurros on vahvasti käynnissä, ja kansainväliset rahavirrat kääntyvät fossiilitaloudesta uusiutuviin energiamuotoihin. Suomen on tärkeä olla etulinjassa uusien teknologioiden kehittämisessä ja investoinneissa, keskustan energia-, ilmasto- ja ympäristöpoliittista ohjelmatyöryhmää vetävä Kosonen painottaa.