Keskustan Kalmari lisätalousarvion tuesta maataloudelle: "Hallitus vastaa viljelijöiden hätään"
Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 miljoonalla eurolla.
Tuesta päätettiin, kun hallitus tiistaina neuvotteli vuoden 2017 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä.
Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän viikon torstaina.
– Olen erittäin mielissäni, että viljelijöiden hätään pystytään näin vastaamaan, keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari iloitsee.
Uutta rahaa viljelijöille kohdennetaan 15 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Makeraan jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 miljoonaa euroa akuutin kriisin helpottamiseksi.
Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.
Energiaveron palautus kohdentuu Kalmarin mukaan hyvin tässä tilanteessa viljelijöiden tueksi.
– Viljan kuivatuskulut ovat nousseet märkänä syksynä korkeiksi. Kaikkia viljoja ei ole pystytty edes puimaan ja kuivaamaan, mutta menetykset ovat tuntuneet tuotantopanoksissa. Energiaveron palautus on paikallaan, Kalmari sanoo.
Hallitus tukee viljelijöiden jaksamista myös kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) Välitä viljelijästä -projektissa on tavoitteena on auttaa vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita maatalousyrittäjiä ja kehittää varhaisen välittämisen mallia.
Kalmari pitää tärkeänä, että tämänkaltaisiin projekteihin saadaan riittävästi tekijöitä, jotka menevät ja toimivat ruohonjuuritasolla.
– Tunnistan sen ahdingon, että kun tuottajahinta on heikko, tiloilla joudutaan jaksamisen kanssa äärirajoille. Näihin tilanteisiin tarvitaan, tukea, turvaa ja apua ratkaisuissa, Kalmari sanoo.
Suomi hakee poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi maataloudelle tukea myös Euroopan unionilta.
– Katokorvauksen saaminen EU:sta olisikin mahtava asia, Kalmari lisää.
Hallitus selvittää kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.
Osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 miljoonaa euroa. Päätös on osa vuoden 2016 kriisipakettia.
