Keskustan Kallio: Hallituksen hankintalaki uhkaa ajautua täydelliseen sekasotkuun – ministerin otettava aikalisä
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio on jättänyt kirjallisen kysymyksen EU:n valmisteilla olevan julkisten hankintojen uudistuksen vaikutuksista Suomen vasta hyväksyttyyn hankintalakiin.
Kallio vaatii hallitukselta selvitystä siitä, joudutaanko kesäkuussa hyväksytty laki avaamaan pian uudelleen ja tiesikö hallitus EU:n valmisteilla olevista muutoksista ajaessaan omaa uudistustaan läpi. EU-asetus uhkaa viedä hallituksen hankintalakiuudistukselta koko pohjan, Kallio näkee.
– Tätä on mahdoton enää kutsua huolelliseksi lainvalmisteluksi. Hallitus runnoi läpi poikkeuksellisen kiistellyn hankintalain, vaikka EU:n hankintasääntelyn suuri remontti oli jo tiedossa. Nyt koko kansallinen viritys saattaa mennä uusiksi ennen kuin sitä on edes ehditty panna toimeen, Kallio arvostelee.
Hän kehottaa tiedotteessaan työministeri Matias Marttista (kok.) ottamaan aikalisän asiassa.
Kallion mukaan kysymys on erityisen vakava, koska hankintalaki koskettaa kuntien toimintaa kautta maan.
Hallituksen säätämä kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus muuttaa erityisesti kuntien yhteisten sidosyksiköiden käyttöä. Uusi laki tuli voimaan kesäkuussa, ja vähimmäisomistusvaatimusta ryhdytään soveltamaan siirtymäajan jälkeen.
– Ensin kunnat pakotetaan purkamaan toimivia rakenteita, järjestelemään omistuksiaan ja kilpailuttamaan palvelujaan uudelleen. Sitten muutaman vuoden tai pahimmillaan paljon lyhyemmän ajan päästä sääntöjä muutetaan taas EU:n vuoksi. Tässä ei ole mitään järkeä, Kallio toteaa.
Varoituksia hallituksen ”runttaaman” lakiuudistuksen seurauksista ei Kallion mukaan ole puuttunut.
Kuntaliiton teettämässä selvityksessä kuntien yhteenlasketuiksi muutoskustannuksiksi arvioitiin yli 400 miljoonaa euroa, ja kustannusrasituksen arvioitiin kohdistuvan suhteellisesti erityisen voimakkaasti pieniin kuntiin.
Lisäksi Kuntaliitto varoitti keväällä, että Suomen kansallinen uudistus ajoittuu erittäin hankalasti suhteessa EU-uudistukseen ja että kansallista hankintalakia joudutaan joka tapauksessa arvioimaan uudelleen.
Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen on puolestaan varoittanut kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen voivan heikentää erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien ICT-palvelujen kyberturvallisuutta, jatkuvuutta ja kustannustehokkuutta.
– Hankintalain uudistuksen ongelmat tulivat viimeistään eduskuntakäsittelyssä hyvin esille. Pöydällä ovat kuntien rahat, palvelujen jatkuvuus ja jopa Suomen kyberturvallisuus. Silti hallitus on painanut laput silmillä eteenpäin, vaikka varoituksia on tullut joka suunnasta, Kallio hämmästelee.
– Kaikkein viisainta olisi nyt työministeri Marttiselta ottaa vähintään aikalisä sen sijaan, että laitetaan ensin koko kuntakenttä sekaisin ja huomataan hetken päästä, että homma pitää tehdä uudestaan. Valitettavasti hallitus on monessa asiassa osoittanut, että se vie poliittisideologiasia tavoitteitaan eteenpäin vahingoista välittämättä.