Keskustan Honkonen miesten syrjäytymiskierteestä: "Kauhea tilanne ja katastrofin aineksia"
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen ei kaunistele sanojaan kommentoidessaan nuorten miesten pysyväksi ilmiöksi jumittunutta syrjäytymistä työmarkkinoilta.
– Kauhea tilanne, jossa piilee jopa katastrofin aineksia. Historiasta tiedämme, että mikään ei ole yhteiskuntarauhan kannalta niin vaarallinen tekijä kuin toimeton parikymppinen mies, hän pamauttaa.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) vastikään julkaiseman analyysin mukaan työelämän ulkopuolelle on ilmeisen pysyvästi tipahtanut peräti 79 000 parhaassa työiässä (25–54-vuotiaat) olevaa miestä.
”Kadonneiden” työmiesten osuus on kasvanut jo noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.
Petri Honkosen mukaan työmarkkinoilta syrjäytyminen aiheuttaa nykyistä tahtia jatkuessaan yhteiskunnalle miljardiluokan menetykset, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
– Hälyttävintä on se, että syrjäytyneitä alkaa olla jo useammassa polvessa, hän harmittelee.
– Ennen työtä ja koulutusta arvostettiin ihmisen kotitaustasta riippumatta. Jos ei kotoa opita opiskelun ja työnteon mallia, niin vaikea sitä on omaksua mistään muualtakaan.
Ongelman vaaralliseksi luokiteltavan ytimen muodostavat tilastojen mukaan ne yli 50 000 miestä, jotka luetaan ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”.
Nämä ihmiset eivät tee tai hae töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Heitä ei ole kuitenkaan todettu työkyvyttömiksi eikä heillä katsota olevan merkittäviä työllistymistä heikentäviä tekijöitä taustallaan.
Ryhmään kuuluvien miesten määrä on kasvanut tasaisesti myös nousukausien aikaan.
Tämän ulkopuolisten joukon suhteellinen osuus parhaaseen työikään kuuluvista on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin.
Jos määrä jatkaa kasvuaan viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 heitä on Evan arvion mukaan jo 70 000.
Ilmiö on osa miesten työllisyyskriisiä, eikä se ole räjähtämässä käsiin pelkästään Suomessa.
Kiihtyvä rakennemuutos on vähentänyt etenkin teollisuustyöpaikkojen määrää ja työttömäksi on suistunut paljon suorittavaa työtä tehneitä miehiä, joilla ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta – ainakaan sellaista, joka pitäisi heidät työmarkkinoilla.
Koulussa on vallalla poikien välinen kulttuuri, missä opiskelua ja koulumenestystä ei juurikaan arvosteta.
Petri Honkonen
Kyseessä alkaa olla myös tasa-arvoa uhkaava ongelma, sillä tyttöjen ja poikien koulutuspolut eriytyvät jo varhaiskasvatuksessa.
Opettajan koulutuksen saanut Petri Honkonen näkee yhtenä syynä erilaiset asenneilmapiirit sukupuolten välillä.
– Koulussa on vallalla poikien välinen kulttuuri, missä opiskelua ja koulumenestystä ei juurikaan arvosteta.
– Tämä näkyy selkeästi viimeisimmissä Pisa-tuloksissa. Jos peruskoulussa ei saavuteta riittävää tasoa, ei pärjää myöskään nykypäivän ammatillisissa opinnoissa, Honkonen toteaa.
Kun monille pudokkaille ei ole kotona tukea tarjolla, on yhteiskunnan Honkosen mukaan tehtävä parhaansa syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi.
– Peruskoulun ja opetusmenetelmien on muututtava. Opetus pitäisi saada rakenteeltaan ja sisällöltään sellaiseksi, että se puhuttelee myös poikia ottaman vastuuta tulevaisuudestaan. Mutta koulunkäynnillä on oltava myös kodin tuki, hän muistuttaa.