Keskustalla ei ole mitään syytä tukea Yle-leikkauksia, katsoo pitkän linjan viestintävaikuttaja – "Laitaoikeiston ja perussuomalaisten hanke"
Keskustan on syytä pitää näppinsä erossa Yleisradion rahoituksen leikkaamisesta, katsoo pitkän linjan keskustalainen viestintävaikuttaja Juhani Wiio.
Wiio pitää Suomenmaan mielipidekirjoituksessaan erikoisina Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioivan työryhmän keskustalaisen jäsenen Jouni Ovaskan ja muiden keskustapoliitikkojen puheenvuoroja Ylen rahoituksen 120 miljoonan leikkaustarpeesta kahdella seuraavalla vaalikaudella.
Wiion mukaan ”alueellista tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta DNA:ssaan kantavan ja vastuullista Yle-politiikkaa vuosikymmenet toteuttaneen puolueen poliitikoilta tällaiset puheenvuorot ovat erikoisia”.
– Sitä ne ovat jo siitä syystä, että hyväksymällä Ylen rampauttamisen keskusta olisi mukana heikentämässä erityisesti suurten asutuskeskusten ulkopuolisen väestön ja samalla oman perinteisen kannattajakuntansa palveluja ja elämänlaatua, Wiio jyrähtää.
Wiion mukaan juuri tämän väestönosan elämässä Yleisradion palveluilla uutisista ja asiasta viihteeseen, urheilusta teatteriin ja lastenohjelmista elokuviin on kaikkein suurin merkitys.
– Ihmetystä keskustan lupailu tukea Ylen leikkausta aiheuttaa myös siksi, että kysymyksessä on laitaoikeiston ja perussuomalaisten hanke, joka ei perustu minkäänlaiselle analyysille viestintäkentän rakenteiden muuttumisesta, Ylen lakisääteisistä tehtävistä tai Ylen palvelujen merkityksestä kansalaisille.
Wiion mukaan leikkaushanke perustuu populismille ja satunnaisille mielipiteille televisio-ohjelmista, joiden kohdalla ei aina ole selvää edes se, onko kysymys Yleisradion vai jonkun muun tv-toimijan lähettämästä ohjelmasta.
– Yleisradio ei ole mikä tahansa viestintätalo, vaan julkinen palvelu, Wiio opastaa.
Wiio huomauttaa, että Ylen verolla kerättävä rahoitus ei ole osa valtion budjettia. Siksi vaatimus siitä, että ”Ylestä pitää leikata” on jo lähtökohtaisesti lähes absurdi. Yle-veroa ei kerätä valtion menojen kattamiseksi, vaan Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi.
– Koko Ylen leikkauskeskustelusta jää päällimmäiseksi tunne siitä, että kysymys on halusta leikata leikkaamisen vuoksi. Mutta miksi? Ei Ylen indeksien leikkaamisesta sote-uudistuksen tilanne tai mikään muukaan asia Suomessa parane, Wiio huomauttaa.
Sen sijaan jo 100 miljoonan euron heikennys Ylen rahoituspohjaan olisi Wiion mukaan niin iso, että se muuttaisi perustaltaan koko Yleisradio-yhtiön, sen kanavarakenteen ja koko toiminnan.
Wiion mukaan nykyisen toimintamallin taustalla on kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) vuonna 2008 johtaman Yle-työryhmän yksimielinen ja painava ajatus siitä, että julkiset viestintäpalvelut ovat niin tärkeä asia yhteiskunnalle ja kansalaisille, ettei niiden tarjoamista pidä vaarantaa asettamalla Ylen rahoitus alttiiksi lyhyen ajan poliittisille intresseille.
– Tämä on erittäin suuri periaatteellinen asia!
Wiio kysyy, onko meneillään olevassa leikkauskeskustelussa kysymys siitä, että tämä periaate halutaan nyt murtaa.
– Onko niin sanottua leikkausta kannattavien perimmäisenä tarkoituksena päästä käyttämään Yleisradion toimintaa varten kerättyä Yle-veron tuottoa itselle mieluisampiin tarkoituksiin?
Jos tämä on tavoite, silloin ollaan Wiion mukaan äärimmäisen vaarallisella tiellä.
– Silloin olemme matkalla valtioksi, jossa ei välitetä kansalaisten yhdenvertaisista perusviestintäpalveluista tai median yhteiskunnallisesta riippumattomuudesta, hän varoittaa.
Juhani Wiio on viestinnän perille menosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori, viestinnän tutkija sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen dosentti.
Wiio on työskennellyt Yleisradiossa toimittajana, toimituspäällikkönä, ohjelmapäällikkönä ja kehitysjohtajana sekä useammassakin viestintätoimistossa viestintäasiantuntijana.