Keskustaedustajan käsitys huumeiden käyttöhuoneista avartui Kanadassa – esitti eduskunnassa ajatuksia herättävän kysymyksen
Onko Suomessa niin vakava huumetilanne, että täälläkin pitäisi olla huumeiden käyttöhuoneita?
Tätä kysyi keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta käyttöhuonekokeilun mahdollistavasta lainsäädännöstä.
Mattilan mielestä sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi ensin pystyä löytämään vastaus esitettyyn kysymykseen, ennen kuin lähdetään kansalaisaloitteen esittämälle tielle valmistelemaan lakia, joka mahdollistaisi käyttötilakokeilun.
Puheessaan kansanedustaja uskoi monen kansalaisen kavahtan ajatustakin tilasta, jossa voitaisiin luvallisesti käyttää pistettäviä huumeita, sillä huumeet ovat maassamme vahvasti kriminalisoitu asia.
Näin oli hänkin ajatellut, kunnes sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemä matka Kanadaan vuosi sitten avarsi käsitystä ymmärtäväisemmäksi käyttöhuoneita kohtaan.
Mattila kertoi, kuinka Ottawassa paikallisen senaattorin ja entisen poliisipäällikön Vernon Whiten kertomus teki vaikutuksen. Vuosien ajan senaattori White oli ammattinsa puolesta taistellut huumerikollisuutta vastaan ja nähnyt, etteivät kovat rangaistukset parantaneet addiktiosta kärsiviä.
Senaattori piti tärkeimpänä resurssoida ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla pyritään ehkäisemään erityisesti nuorten ajautumista huumeiden käytön maailmaan. Tarvitaan realistista valistusta ja oikeaa tietoa, miten huumeiden käyttö vaikuttaa ihmiseen.
Senaattori totesi kääntyneensä käyttöhuoneiden kannalle siksi, koska ne ovat Kanadan olosuhteissa inhimillisintä huumepolitiikkaa. Kanadassa huumeongelma on paha ja se koskettaa niin suurta määrää ihmisiä, että siellä on nostettu kädet pystyyn, sillä entiset keinot eivät enää auta.
Senaattori kertoi ilahtuneensa, että suosituimpien huumeidenkäyttöpaikkojen ympäristöt olivat tulleet turvallisemmaksi, kun käytettyjä neuloja ei virunut niille kuulumattomissa paikoissa kuten lasten leikkipuistoissa.
Myös Mattila tutustui ottawalaiseen käyttöhuoneeseen, jossa hoitoalan ammattilainen valvoi huoneessa tapahtuvaa toimintaa ja tarjosi apua, jos käyttäjä oli valmis lähtemään esimerkiksi vieroitushoitoon.
Käyttöhuoneen perusperiaate oli tarjota hygieeninen ja turvallinen tila pistoksena käytettyyn huumeeseen. Jos siellä tapahtuisi yliannostus, apu olisi välittömästi lähellä. Käyttöhuoneiden myötä huumekuolemat olivat vähentyneet merkittävästi.
Mattila linjaa, että päihdepolitiikan painopiste pitää olla ennalta ehkäisevässä päihdetyössä ja hoitoon ohjaamisessa.
Päihdemaailmaan juuttuneiden pelastaminen on vaativaa ja kallista. Mitä pitemmälle ja vaikeammaksi riippuvuus on päässyt, sitä vaativampaa ja kalliimpaa kuiville pääsy on, mutta toivoa ei silti saa menettää.