Keskusta yllätti ja ylsi podiumille, mutta mitä sanoo ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen?
Pohjalla on hyvä olla.
Näin entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen luonnehtii happamasti tapaa, jolla keskustalaiset suhtautuvat kuntavaalimenestykseensä. Korhosesta keskustan kannatuksesta on jäljellä vain kova kivijalka.
– Itsetunto on kadoksissa puolueelta, joka riemuitsee tästä tuloksesta, Korhonen ruotii Suomenmaalle.
Keskusta ylsi vaalien kolmossijalle 14,9 prosentin kannatuksella. Se on 2,7 prosenttiyksikköä heikompi tulos kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Moni keskustalainen on kuitenkin riemuinnut siitä, että puolue pärjäsi viimeaikaisia gallupeja paremmin. Myös perussuomalaisten päihittämistä on hehkutettu. Oppositiopuolue sai 14,5 prosenttia äänistä.
Vuosina 2006–2010 puoluesihteerinä toimineesta Korhosesta kuntavaalituloksen vertaaminen mielipidetiedusteluihin ei anna oikeaa kuvaa puolueen kunnosta.
– Keskustan tilanne on hirvittävä. Historiallisesti tämä on keskustan huonoin tulos.
Korhonen huomauttaa, että jo vaalista toiseen keskustan äänisaldo on huvennut. Esimerkiksi vielä vuoden 2008 kuntavaaleissa puolue sai noin 513 000 ääntä. Nyt keskusta sai luottamuksen noin 363 000 äänestäjältä.
– Keskustan koko olemus lepää siinä, että se on kuntapuolue. Me olemme nyt noin 15 prosentin tasolla, Korhonen ravistelee.
Räväkkänä ja kritiikkiä säästelemättömänä kannanottajana tunnettu ex-puoluesihteeri pelkää, että ensimmäistä kertaa historiansa aikana keskusta ei enää tosissaan tavoittele pääministeripuolueen asemaa.
Siihen tarvittaisiin eduskuntavaaleissa noin 650 000 ääntä.
– En ole kuullut pitkiin aikoihin kenenkään keskustalaisen sanovan, että puolue tavoittelisi pääministeripuolueen asemaa.
– Silloin on todennäköisesti jollakin tavalla niskat taittuneet.
Täystuholta keskustan pelastivat Korhosen mukaan etenkin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan maaseutumaiset kunnat, joissa väki lähti kohtalaisen hyvin vaaliuurnille.
Vastaavasti maakuntakeskuksissa äänestysaktiivisuus notkahteli.
– Keskusta sai pieniin kuntiin ehdokkaita kohtuullisen hyvin. Siellä ihmiset tuntevat meidän tapamme hoitaa asioita. Siellä äänestetään tuttua miestä tai naista ja äänimäärät ovat parista kymmenestä sataan.
Emme saa mitään otetta niiden äänestäjämassoihin.
Suurissa kaupungeissa keskustan taival jatkui kivisenä.
Puolue sai kaksi valtuutettua Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Tampereella paikkamäärä putosi kolmeen.
– Olemme täysin menettämässä jalansijamme suurissa kaupungeissa. Emme saa mitään otetta niiden äänestäjämassoihin. Minulla on sellainen vaikutelma, että meiltä on tyystin loppunut järjestöllinen osaaminen suurissa kaupungeissa.
Korhonen uskoo vakaasti, että kaupunkikannatusta olisi saavutettavissa perhepolitiikalla sekä toimeentuloon liittyvillä kysymyksillä. Lisäksi some-markkinointiin olisi saatava uutta potkua.
Ex-puoluesihteeri kysyy, aikooko puoluejohto asettaa tavoitteekseen Suomen suurimman puolueen aseman.
– Vai olemmeko myöntäneet, ettemme pärjää, ennen kuin perussuomalaiset käy hallitusvastuussa?
Korhonen hämmästelee tulkintaa, jonka mukaan keskusta päihitti perussuomalaiset.
Hän huomauttaa, että verrattuna vuoden 2017 kuntavaaleihin perussuomalaiset kasvatti äänipottiaan 126 722 äänellä, kun keskusta menetti 87 393 ääntä.
– Keskusta etsii edelleen identiteettiään. Liian moni mahdollinen äänestäjä jäi tällä kertaa kotiin. Oikealla politiikalla keskusta voisi edelleen olla Suomen suurin puolue.
Hallitusyhteistyön ylle Korhonen manaa tummia pilviä. Hän ennustaa entistäkin pahempia riitoja keskustan ja vain 10,6 prosenttia äänistä saaneen vihreiden välille.
– Me olemme hallituksessa vasemmiston kanssa ja kaikki hävisivät. Oikeistopuolueet taas voittivat. Jos tämä trendi jatkuu, eduskuntavaaleissa on tiedossa hirvittävä tappio.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että keskustan tulisi lähteä hallituksesta.
Korhonen painottaa, että keskustan on jatkossa pidettävä esillä omaa linjaansa, vaikka hallitusyhteistyö painaa.
– Me joudumme nyt koko ajan torjumaan vihervasemmistolaista mielikuvaa niin turve- kuin polttoainekysymyksissäkin.
Keskustan saavuttama 14,9 prosentin tulos on Korhosesta hyvä – vain jos keskusta haluaa olla apupuolue.
Hän vaatii pikaisia korjausliikkeitä, sillä tie takaisin kärkikahinoihin on pitkä ja raskas.
Kuntavaalikentillä uurastaneita ehdokkaita ja kampanjaväkeä Korhonen kuitenkin kehuu.
– Ihmiset tekivät parhaansa ja heitä pitää nyt kiittää.