Keskitysleirin vangit houkuttelivat SS-upseereita ansaan nahkatakeilla – Siitä alkoi uhkarohkea pako, joka oli monelle kohtalokas
Hieno nahkatakki. Sellaisen Sobiborin keskitysleirin vanki Thomas Blatt kertoi löytäneensä tavarakasasta, joka oli jäänyt kaasukammioon viedyiltä juutalaisilta.
Oli lokakuun 14. päivä vuonna 1943.
Nahkatakilla Blatt houkutteli SS-upseereita tulemaan keskitysleirin työpajoihin kokeilemaan, sopisiko varastettu vaate päälle.
Ja upseerit tulivat. Kun he asettuivat pajoissa kokeilemaan takkia yllleen, juutalaisvangit surmasivat heidät kirveillä, puukoilla, taltoilla ja muilla välineillä.
Kaiken piti tapahtua hiljaa, ettei tieto murhista leviäisi leirin aseistetuille vartijoille ja vielä elossa oleville uspeereille.
Blatt kertoi tarinansa brittiläiselle The Independentille vuonna 2010.
Sobiborin keskitysleirissä itäisessä Puolassa oli alkanut juutalaisvankien kapina. Kapinasta on nyt kulunut tasan 80 vuotta.
Sobibor oli tuhoamisleiri, jossa vangit kaasutettiin hengiltä panssarivaunun moottorin paakokaasusta saadulla hiilimonosksidilla. Leirin noin puolentoistavuoden mittaisen toiminnan aikana Sobiborissa surmattiin arviolta 250 000 ihmistä.
Thomas Blatt oli tuotu Sobiboriin puoli vuotta aikaisemmin yhdessä perheessä kanssa. Hänen vanhempansa ja 10-vuotias veljensä oli surmattu lähes heti keskitysleirille saapumisen jälkeen.
Jostain syystä Blatt oli saanut jäädä henkiin. Hänet oli määrätty tekemään erilaisia keskitysleirin töitä, muun muassa ajelemaan naisvankien hiukset kaljuiksi ennen kuin he menivät kaasukammiooon.
Blatt yritti kaiken aikaa näyttää voimakkaalta, energiseltä ja ahkeralta. Likaisuuskin piti kätkeä, vaikka peseytmismahdollisuudet olivat huonot.
– Tiesin, että saksalaiset pitävät siitä, jos olit puhdas ja terveen näköinen, Blatt sanoi Independentille.
Syyskuussa 1943 Sobiborin leirille tuotiin juutalaisia Neuvostoliiton sotavankeja. Heidän joukossaan oli Alexander Petsherski.
Neuvostoliiton sotilasasuihin pukeutuneet vangit herättivät muissa vangeissa mielenkiintoa. Erityistä huomiota keräsi Petsherski, joka uhmasi jo ensimmäisinä vankipäivinään SS-upseerien mielivaltaa.
Pian Petsherski ja muut vangit alkoivat punoa juonta, miten he voisivat nousta kapinaan. Vauhtia kapinasuunnitelmille antoi se, että vangit ymmärsivät joutuvansa pian itsekin tapetuiksi, elleivät he toimi. Petsherskistä tuli kapinan johtaja.
Ja lopulta, lokakuun 14. päivässä vuonna 1943, kapina oli päällä.
Thomas Blatt kuljetti nahkatakkia himoitsevia upseereita pajoihin. Toisia upseereita houkuteltiin uusilla saappailla tai muilla kalliilla vaatteilla.
Kaikkiaan vangit tappoivat keksitysleiriltä yksitoista SS-henkilökunnan jäsentä. Kuolleiden joukossa oli myös apulaiskomentaja Johann Niemann.
SS-miehiltä vangit saivat aseita. Samalla he eliminvoivat leirin vartijoilta esimiehistöä.
Kesken kaiken upseerien murhat ja vankien kapinayritys kuitenkin paljastuivat. Vartijat ja jäljellä olevat SS-miehet aloittivat ampumisen. Syntyi pieni tulitaistelu, sillä vangeilla oli nyt aseita, millä vastata laukauksiin.
Syntyneessä kaaoksessa yli 300 vankia onnistui pakenemaan leiriltä.
Vapautta ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Moni kuoli pakotilanteessa saksalaisten tulitukseen. Monien vankien elämä päättyi leiriä reunustavalle miinakentälle.
SS-miehet ja Saksan armeijan joukot aloittivat massiiviset etsinnät pian tapauksen jälkeen. Seuraavina päivinä lukuisia vankeja jäi kiinni. Heidät kaikki surmattiin.
Surmansa saivat myös kaikki leiriin jääneet kapinoitsijat. Monen pakenijan kohtaloksi koituivat paikalliset siviilit, jotka surmasivat maatilojen rakennuksista suojaa hakevia juutalaisia.
Lopulta vain noin 50 pakenijaa selvisi hengissä.
Heidän joukossaan olivat sekä Thomas Blatt että Alexander Petsherski. Kaksikon tiet kuitenkin kulkivat eri suuntiin.
Blatt kertoi Independentin haastattelussa selvinneensä pakotilanteessa miinakentän yli hyppelemällä kuoppien yli.
Pakomatkallaan hän päätti lopulta hakea ystävänsä kanssa suojaa puolalaiselta maatilalta. Isäntä suostui aluksi piilottamaan heidät lahjuksia vastaan, mutta päätti sitten ampua pakenevat juutalaisvangit.
Blatt sai osuman kasvoihinsa. Hän leikki kuollutta ja onnistui pakenemaan. Hän vietti sodan loppuun saakka piiloutuneena metsässä ja hylätyissä rakennuksissa.
Blatt kirjoitti myöhemmin kokemuksistaan kirjan. Hän oli myös mukana keräämässä kapinoitsijen tarinoita ja tekemässä käsikirjoitusta vuonna 1987 julkaistuun elokuvaan Pako Sobiborista.
Vuonna 2010 Blatt osallistui todistajana entisen Sobiborin vartijan John Demjanjukin oikeudenkäyntiin.
Blatt kuoli vuonna 2015.
Kapinan jälkeen natsit hävittivät Sobiborin keskitysleirin rakennukset. Alue peitettiin mullalla ja sinne istutettiin puita leirin jäänteiden piilottamiseksi.