Kesäteattereissa toivotaan, että yleisö pääsisi eroon yhdestä koronavuosina opitusta tavasta – "Se aiheuttaa meille äärimmäisiä ongelmia"
Suomalaisyleisö on palannut kuluvana vuonna takaisin kesäteattereiden katsomoihin koronaepidemiavuosien jälkeen, arvioidaan Suomen harrastajateatteriliitosta (SHT).
SHT:n toiminnanjohtaja Sanna Saarela arvioi STT:lle, että vielä viime vuonna eivät ihmiset vielä uskaltaneet varata lippuja teatteriesityksiin, mikä näkyi yleisömäärissä. Tänä vuonna tilanne on Saarelan mukaan viime vuotta valoisampi.
– Ainakin keskivertotulokseen ovat päässeet ne muutamat kymmenet teatterit, joista olen saanut tietoa, Saarela sanoo.
– Vielä viime kesänä oli tosi huolestuneita teattereita, ja moni otti aika isoja taloudellisia riskejä. Tänä kesänä ei ole sellaisia tarinoita kuulunut, hän jatkaa.
Myös Teatterin tiedotuskeskukselle (TINFO) ilmoitettu ensi-iltaesitysten määrä (328) on johtaja Linnea Staran mukaan palautunut koronavuotta 2020 edeltäneiden vuosien tasolle.
Stara kertoo, että ennakkotietojen perusteella kesäteattereiden yleisömäärä on kasvanut viime kesästä.
Kesäteatterikausi jatkuu vielä, ja TINFO julkistaa tarkat yleisötilastot kuluvasta kaudesta ensi vuonna.
– Onhan tämä ainutlaatuinen suomalainen ilmiö. Kesäteatteri ei ole mikään elitistinen taidemuoto, vaan se todellakin yhdistää koko yhteiskuntaa, sanoo Stara.
Päättyvä kesäkausi on ollut yleisömäärältään hyvä ainakin Suomen suosituimpiin kesäteattereihin kuuluvassa Pyynikin kesäteatterissa. Tampereella sijaitseva teatteri muutettiin alkuvuonna talousvaikeuksien vuoksi säätiöstä osakeyhtiöksi, ja sen omistajiksi tuli muita kaupungissa toimivia teattereita.
Pyynikin kesäteatterin toimitusjohtajana keväällä aloittanut Piia Soikkeli kuvaa päättyvää kesäkautta odotuksiin nähden erittäin valoisaksi.
– Vähän jännityksellä odotettiin myyntiä, että miten ihmiset tähän muutokseen (omistusjärjestely) suhtautuvat, kertoo Soikkeli.
Kesäkaudella pyörineet Pesänjako ja Täällä Pohjantähden alla -esitykset ovat hänen mukaansa lopulta saavuttaneet 86–90 prosentin täyttöasteen, ja alkukesän vaimean lähdön jälkeen lipunmyynti vauhdittui.
– Loppukesästä molemmat esitykset ovat tupaten täynnä, hän sanoo.
Kesän lipunmyynnin ansiosta Pyynikin teatterin taloustilanne saadaan Soikkelin mukaan vakautettua.
Kesäkausi meni yleisömäärän kannalta hyvin myös Rauhalahti Teatterissa Kuopiossa. Pohjoissavolaisen kesäteatterin johtaja Ismo Apell kertoo teatterin yltävän tänä vuonna yli 18 000 katsojaan, mikä on Apellin mukaan uusi ennätys.
– Pelkäsin tätä kesää, että tulee olemaan vaikeaa. Ihmiset pelkäävät sotaa, sähkön hintaa ja kaikkea, hän sanoo.
Kasvaneista yleisömääristä huolimatta teatterinjohtajat kertovat, että suomalaisten nykyinen ostokäyttäytyminen on vaikeuttanut ennakointia. Ennen koronavuosia oli Apellin mukaan tyypillistä, että lipuista vähintään kolmasosa myytiin jo ennakkoon.
– Ihmiset tekevät ostopäätöksen pari–kolme päivää, jopa päivän ennen lähtöä. Se aiheuttaa meille äärimmäisiä ongelmia. Meidän täytyy käännyttää ihmisiä pois.
Viime hetken yleisöryntäys on voinut hänen mukaansa aiheuttaa myös jonoja, kun ravintolassa tai liikenteenohjauksessa on varauduttu pienempään yleisömäärään.
– Toivon, että ihmiset oppisivat uudestaan siihen, että he varaisivat lippunsa ajoissa, Apell sanoo.
SHT:n toiminnanjohtajan Saarelan mukaan lippujen myöhäinen ostaminen oli vielä viime vuonna tätä vuotta yleisempää.
– Olen nähnyt, että monessa teatterissa varaustilanne on hyvä. Selkeästi on sellainen fiilis, että ei pelätä enää samalla tavalla, sanoo Saarela.
Taloudellisesti onnistunut kesäkausi tarkoittaa SHT:n toiminnanjohtaja Saarelan mukaan sitä, että moni kesäteatteri voi saada hyvän pesämunan ensi kesän tuotantoihin.
Suomen suurimmat kesäteatterit ovat teatterialan ammattilaisten pyörittämiä, mutta suuri osa kesäteattereista on harrasteteattereita, joita Saarelan mukaan pyörittävät yleishyödylliset yhdistykset. Hän kertoo, että edellisen kesän lipputuotot antavat tällöin yhdistykselle pohjan, jolla jatkaa toimintaa.
Ukrainan sodasta seurannut hintojen kallistuminen on Saarelan mukaan näkynyt suoraan monelle teatterille esimerkiksi lavastusmateriaalien kustannusten kasvussa. Rauhalahti Teatterin johtaja Apell kertoo, että sodasta seurannut taloudellinen epävarmuus on näkynyt siinä, etteivät ihmiset saavu kesäteatteriin yhtä kaukaa kuin aiemmin.
SHT:n Saarela kuitenkin arvioi, että teatteriesitykset ovat voineet tarjota vastapainoa synkkään maailmantilaan.
– Kun on niin paljon pelon ilmapiiriä olemassa, on kiva lähteä teatteriin vähän viihtymään ja pakenemaan siitä todellisuudesta.