Kemppi ja Mattila pitävät hoitajamitoituksen täyden toimeenpanon lykkäystä välttämättömänä
Keskustalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Hanna-Leena Mattila ja Hilkka Kemppi puoltavat hallituksen esitystä nykyisessä hoitajamitoituksessa pysymisestä ikääntyneiden pitkäaikaisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Mitoitus on nyt 0,65 hoitajaa asiakasta kohden.
Laki hoitajamitoituksesta 0,7 vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädettiin viime hallituskaudella ja sitä tukivat kaikki puolueet. Lain oli määrä astua voimaan portaittain, mutta jo parin vuoden kuluttua todettiin vakavia haasteita saavuttaa hoitajamitoitus henkilöstöpulan vuoksi.
Viimeisin korotus 0,65 tapahtui kuluvan vuoden huhtikuussa. Samalla siirrettiin täyttä toimeenpanoa loppuvuoteen.
Mattilan mukaan tosiasia hyvinvointialueilla on nyt se, ettei vallitsevan työntekijäpulan vuoksi päästä lain määräämään tavoitteeseen.
– Jos vaihtoehtona on hoivayksiköiden sulkeminen, kun niiden pyörittämiseen ei saada riittävästi väkeä, on mitoituksen keventäminen ehdottomasti parempi vaihtoehto, Mattila sanoo.
– Olen vieraillut hoitolaitoksissa, joissa palvelu toimii erinomaisesti pienemmälläkin mitoituksella. Kyse on ennen kaikkea hyvästä henkilöstöjohtamisesta, hän lisää.
Kemppi täsmentää, etteivät he silti hyväksy sitä, että hyvinvointialueilta leikataan 0,7-hoitajamitoituksen mukaiset rahat pois.
– Osa hyvinvointialueista on jo tehnyt sopimuksensa ennakoiden seuraavaa mitoitusta. Siksi teimme vastalauseen, jossa vaadimme hoitajamitoitukseen varattujen rahojen säilymistä hyvinvointialueilla, jotka joutuvat muutenkin hallituksen ankarien säästötoimien kohteeksi.
– Hoitajamitoitusta on siirretty aikaisemminkin viime hallituksen toimesta, mutta silloin rahat jätettiin hyvinvointialueille. Rahojen osalta hallituksen 89 miljoonan euron leikkaus ei ole alueille reilu, Kemppi näkee.
Keskustan varapuheenjohtajana toimiva Kemppi kertoo kantavansa huolta siitä, ettei hallitus tee riittävästi vastatakseen vallitsevaan sote-työntekijäpulaan.
– Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjatut aikuiskoulutustuen lakkautus sekä työperäisen maahanmuuton kiristäminen ovat omiaan syventämään henkilöstön saatavuusongelmaa, Kemppi toteaa.