Kemppi huolestui Itä-Suomen yliopiston suunnitelmista – "Puolen Suomen korkeakoulu on liian suuri riski "
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi kertoo olevansa huolissaan Itä-Suomen yliopiston aikeista ostaa kolme itäsuomalaista ammattikorkeakoulua.
Itä-Suomen yliopisto kertoi aiemmin keväällä, että se haluaa perustaa Suomen suurimman korkeakoulukonsernin ostamalla Karelia-, Savonia- ja Kajaanin ammattikorkeakoulut.
Ammattikorkeakoulut ovat kannattaneet yhteistyötä, mutta suhtautuneet varauksella omistajuuden siirtoon.
Kemppi kertoo tavanneensa alueen toimijoita keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Kuopiossa aiemmin elokuussa.
– Tarvitsemme saavutettavaa koulutusta ja tällainen puolen Suomen korkeakoulu ei vastaa keskustan ajatusta saavutettavasta ja alueen elinvoimaa kehittävästä tavasta, Kemppi summaa tiedotteessaan.
Keskustaedustajan mukaan suuruuden ideologia ei ole oikea tapa kehittää korkeakoulutusta Suomessa.
Hänen mukaansa tutkimuksista ei löydy todisteita suuruuden tavoittelun hyödyistä.
– Keskustan kanta on se, että jokaisessa maakunnassa pitää olla tulevaisuudessakin vähintään yksi korkeakoulu, Kemppi linjaa.
Hänen mukaansa keskusta ei näe yliopistoja, ammattikorkeakouluja eikä konsernimuotoisia korkeakouluja kilpailevina, vaan toisiaan täydentävinä toimijoina.
Siksi ne voivat puolueen mukaan toimia jatkossakin samalla alueella ja tarjota vahvuuksiensa mukaista osaamista alueen elinkeinoelämälle.
– On varmistettava, etteivät rakenteelliset muutokset johda koulutusverkon hallitsemattomaan keskittämiseen. Vaikka lopullinen oikeus lobbaamiseen on tietenkin paikallisilla päättäjillä, näin suuret konsortiot tai korkeakoulujen yhdistämiset tulisi käsitellä myös kansallisella tasolla, Kemppi sanoo.
– Riski itäisen Suomen korkeakoulutuksen hallitsemattomaan alasajoon on ilmeinen, jos toimijoita on vain yksi, hän lisää.

Keskustan linjan mukaan ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee jatkossakin kehittää itsenäisinä osina korkeakoulujärjestelmää.
Kempin mukaan keskusta loisi niiden rinnalle kolmannen polun eli konsernikorkeakoulut.
– On tärkeää varmistaa myös itäisessä Suomessa, että ammattikorkeakoulujen autonomia säilytetään, kun korkeakoulukenttä kehittyy. Säilyykö alueen kampukset ja niiden myötä alueellinen saavutettavuus.
Kempin mukaan kestävä tulevaisuus edellyttää monipuolista korkeakoulukenttää kaikkialla Suomessa.
– Itse korkeakouluyhtymiä keskusta kannattaa silloin, kun ne turvaavat saavutettavuuden ja laadukkaan tutkimuksen sekä monipuolisen osaamisen. Loisimme korkeakouluyhtymiin uutta lainsäädäntöä, jolla poistettaisiin päällekkäistä hallintoa, hän kertoo.
Korkeakouluyhtymät eivät kuitenkaan saa Kempin mielestä olla ainoa puolen Suomen vaihtoehto.