Kela vastaa Kurviselle: Kela-kyytien siirto hyvinvointialueille ei luultavasti tehostaisi toimintaa
Kelan mukaan Kela-kyytien tilastot ja aiheen tutkimus eivät tue näkemystä, että siirto hyvinvointialueiden vastuulle estäisi terveyskeskusten sulkemista.
Kela-kyydit nousivat esille tiistaina eduskunnan istunnossa, kun sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) väläytti mahdollisuutta Kela-kyytien siirtämiseen hyvinvointialueiden vastuulle rahoituksineen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kiitteli ministerin pohdiskelua ja näki, että hyvinvointialueilla vältettäisiin osaoptimointi ja kenties palvelupisteiden lakkauttamisia.
– Kelassa toivomme Kurvista arvioimaan asiaa uudelleen tilastojen ja tutkimusten valossa, erikoissuunnittelija Otto Talvitie ja osaamiskeskuksen päällikkö Reija Jääskeläinen kirjoittavat Suomenmaalle lähettämässään kommentissa.
Talvitien ja Jääskeläisen mukaan valtaosa matkakorvauksista aiheutuu pitkistä usein hyvinvointialueiden rajatkin ylittävistä sairaalamatkoista ja ambulanssikyydeistä, ei terveyskeskusmatkoista.
– Kela maksoi viime vuonna matkakorvauksia 315 miljoonaa euroa, josta siirrettävissä oleva valtion osuus on vain 211 miljoonaa. Hyvinvointialueiden alijäämäksi arvioitiin elokuussa lähes puolitoista miljardia euroa, Talvitie ja Jääskeläinen huomauttavat.
Talvitien ja Jääskeläisen mukaan ei myöskään ole takeita siitä, että siirto toisi säästöjä.
– Keskitetystä, koko maan kattavasta palvelusta on useita etuja niin asiakkaalle kuin julkiselle taloudelle. Tällä hetkellä Kela esimerkiksi kilpailuttaa taksimatkat keskitetysti yhdessä kilpailutuksessa. Jos vastuu siirrettäisiin hyvinvointialueille, kilpailutuksia tarvittaisiin 22 lisää.
Kela hyödyntää Talvitien ja Jääskeläisen mukaan matkakorvauksissa myös suorakorvauksia ja automaatiota, mikä tekee ratkaisutoiminnasta tehokasta ja asioinnista sujuvaa.
– Taksiasiakkaan ei esimerkiksi tarvitse erikseen hakea korvauksia jälkikäteen, vaan korvauksen saamiseksi riittää, että palveluun oikeutettu asiakas tilaa taksin Kelan kilpailuttaman välityskeskuksen kautta. Asiakas maksaa itse taksissa vain omavastuuosuuden.
Talvitien ja Jääskeläisen mukaan ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikilla hyvinvointialueilla on mahdollisuuksia yhtä tehokkaaseen järjestelyyn.
– On myös todennäköistä, että kyytien siirto hyvinvointialueille edellyttäisi alueilta uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa, mikä saattaisi johtaa entistä useampiin kilpailutuksiin ja suurempiin kehittämiskuluihin. Kokonaisuutena tämä todennäköisesti asettaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan eri alueilla.
Nykyisessä järjestelmässä on Talvitien ja Jääskeläisen mukaan puutteensa, mutta tälläkin hetkellä se takaa kaikkialla maassa asuville yhdenvertaisen korvauksen eikä järjestelmä ole riippuvainen hyvinvointialueen taloustilanteesta.
– Järjestämisvastuun sijasta rahoitusvastuu kannattaisi siirtää hyvinvointialueille. Se loisi hyvinvointialueille hyvät kannustimet ja Kelan tarjoama data tarvittavan tietopohjan palvelun kehittämiseen. Kela-kyytien järjestelmää kannattaa kehittää, ei purkaa, Talvitie ja Jääskeläinen katsovat.