Kehitysyhteistyörahojen leikkaus hiertää yhä, Orpo lupaili ratkaisuja lähiaikoina
Kehitysyhteistyörahojen leikkausten suuruudesta ja kohdentamisesta ei vielä viidennenkään viikon päätteeksi päästy sopuun hallitusneuvotteluissa. Pitkään jatkunut riita oli jälleen perjantaina puheenjohtajapöydässä ratkottavana, ja neuvotteluita vetävän Petteri Orpon (kok.) mukaan pientä edistystäkin tapahtui.
– Ainakin ymmärrys lisääntyi ja ehkä vähän lähennyttiinkin. Mutta ratkaisut tehdään lähiaikoina, ihan maaliin ei päästy, hän sanoi tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi aamulla, että asiaa on käsitelty puheenjohtajien kesken jo useita kertoja, mutta osapuolet ovat edelleen hyvin kaukana toisistaan.
Perussuomalaiset on vaatinut kehitysyhteistyörahoihin huomattavasti isompia leikkauksia kuin muut puolueet. Purra sanoi, että puolue on jo tullut vaatimuksissaan muita vastaan.
– Nyt aletaan olla jo siellä luvuissa, joista meidän ei ole enää mahdollista tulla alas.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi olevan ilman muuta selvää, että leikkauksia on kehitysyhteistyövaroihinkin tulossa.
– Ja se on jo iso asia. Ei tule olemaan sellaista neuvottelutulosta, että ei mitään leikkauksia myös kehitysyhteistyöstä tulisi.
Henriksson toisti ajatuksensa siitä, että kehitysyhteistyörahojen leikkaamisella on vaikutusta Suomen kansainväliseen maineeseen.
Hän sanoi pitävänsä hyvänä kysymyksenä sitä, minkälainen merkitys suurilla leikkauksilla olisi esimerkiksi Suomen pyrkimyksiin päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
– Itse ajattelen, että jos tulee liian rajuja leikkauksia, sitten ei kannata pyrkiäkään siihen turvallisuusneuvostoon.
Myös Orpo sanoi iltapäivällä pitävänsä tärkeänä, että Suomen maine aktiivisena kansainvälisenä toimijana jatkuu. Hän kuitenkin huomautti, että kyseessä on iso momentti, josta käytetään määrärahoja moniin eri kohteisiin.
Momentin sisällä voidaan hänen mielestään arvioida, mikä on vaikuttavinta tai tehokkainta tai Suomen ulkopolitiikan näkökulmasta tärkeää.
– Ehkä yksi suunta on se, että kiinnitetään huomiota etenkin Ukrainaan edelleen. Siitä meillä on täällä talossa iso yksimielisyys. Ja varmaan keskitytään myös lähialueille ja Euroopan lähialueille enemmän.
Hallitusneuvottelut ovat kestäneet nyt kuukauden.
Kaikki puheenjohtajat totesivat perjantaina, että ratkaistavana on vielä paljon vaikeita asioita. Esille nostettiin muun muassa kipeät leikkauspäätökset ja muut sopeutustoimet sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät ratkaisut.
