Kauppaketjut taistelevat ruokahävikkiä vastaan monin keinoin – hävikkiruokaa päätyy vaihteleviin paikkoihin
Mitä yhteistä on ravintola-annoksella, tuorepuristetulla mehulla ja biokaasulla? Kaikki nämä saattavat olla valmistettuja hävikkielintarvikkeista. Kauppaketjut turvautuvat erilaisiin ratkaisuihin taistelussaan ruokahävikin vähentämiseksi keskimääräisestä 1,5 prosentista.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ruokaketjussa syntyy vuodessa 351–376 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, josta kaupan osuus on 16 prosenttia eli noin 60 miljoonaa kiloa.
Ruokahävikkinsä vähentämiseen sitoutuneet elintarvikealan yritykset vähensivät viime vuonna hävikkiään lähes kuudellamiljoonalla kilolla, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva kertoo.
– Merkittävimpiä toimenpiteitä elintarviketeollisuuden yrityksissä oli tuotantoprosessissa syntyneen hävikin vähentäminen, Aki Finér Motivasta sanoo.
Suurin osa hävikkiin vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä tehdään siis ennen kuin tuotteet päätyvät kaupan hyllyille.
Noin viidesosa elintarviketeollisuuden yrityksistä on vapaaehtoisesti sitoutunut raportoimaan Motivalle muun muassa ruokahävikin määrän vähenemisestä kolmen vuoden ajan. Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat kuten Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa.
Kauppaketjuissa on melko samantapaiset käytännöt vanheneville elintarvikkeille. Parasta ennen -päivämäärää lähestyvien myyntiartikkeleiden hintoja alennetaan ja parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia saatetaan myydä edulliseen könttäsummaan. Osa tuotteista annetaan eteenpäin ruoka-avustukseksi.
Sen lisäksi yritetään kehittää uudenlaisia, innovatiivisia ratkaisuja.
– Helsingissä sijaitsevassa Happy Farmer -ravintolassa hyödynnetään hävikkiuhan alla olevia tuotteita alakerran S-marketista. Tietyistä Prismoista ja S-Marketeista hedelmä- ja vihanneshävikkiä päätyy esimerkiksi smoothieiden tai mehujen raaka-aineeksi kiertotalousyritykselle, S-ryhmän marketkaupan vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi sanoo.
Lidlistä menee hävikkiruokaa muun muassa eläinten rehuiksi ja energiatuotantoon.
– Etelä-Suomessa kulkee Lidlin biokaasurekka, joka käyttää polttoaineenaan hävikkiruuasta syntynyttä biokaasua, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen kertoo.
Lidlissä hävikin ja menekin välistä tasapainottelua helpottaa valikoiman koko, mikä on helposti hallittavissa. K-ryhmässä kauppakohtaisen valikoiman merkitys on oleellinen. S-ryhmässä korostetaan valikoimatyötä sekä tilaustoiminnan ja ennusteiden kehittämistä.
Kukaan haastateltavista ei pitänyt realistisena, että ruokahävikki putoaisi nollaan, mutta Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske uskoo hyvinkin sen puolittamiseen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hän korostaa kaupan johtamisen ja henkilökunnan toiminnan tärkeyttä.
– Hävikin määrän kannalta on ratkaisevaa, että henkilökunnalla on riittävästi osaamista. Jos hävikkiä ei kirjata oikein, ei voida tehdä oikeita johtopäätöksiä siitä, mistä lähdetään vähentämään ja millä tavalla, hän sanoo.