Kalmari patistelee suomalaismeppejä keskusteluun EU:n metsäpolitiikasta
Keskustan kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari kehottaa myös muiden kuin keskustan suomalaispuolueiden meppejä aktivoitumaan EU:n metsäpolitiikasta käytävässä keskustelussa.
Europarlamentin ympäristövaliokunta linjasi aiemmin tällä viikolla, että metsien kehitystä verrataan tulevaisuudessa historiatietoon eli vuosiin 2000–2012. Päätöstä on pidetty Suomelle epäedullisena.
Kalmarin mukaan etenkin kokoomuksen ja vihreiden meppien tulisi ymmärtää, että päätöksessä on kyse miljardiluokan asoista ja koko biotalouden mahdollistamisesta.
– Keskusta on vaikuttanut aina pääministeritasoa myöten. Metsien ilmastokohteluun haetaan järkevämpää mallia nyt alkaneella Viron puheenjohtajakaudella. Tavoite on malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi, Kalmari sanoi Konneveden maaseutupäivässä pitämässään puheessa.
Kalmarin mukaan EU:n ympäristövaliokunnan linjaus ei ole oikeudenmukainen.
Erityisen epäoikeudenmukaisesti se kohtelee Suomea.
– Esimerkiksi Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80 prosenttia ilman seuraamuksia, mutta jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65 prosentista, tulisi Suomen vähentää päästöjään vielä nykyistäkin enemmän tai ostaa metsänsä jo aikaa sitten hävittäneiden maiden nyt
Kalmarin mukaan ympäristövaliokunnan kanta ei myöskään huomioi metsien hoitoon liittyvää monien vuosikymmenten aikajännettä.
Hän korostaa, että Suomen metsien kasvu on nyt ollut historiallisen korkealla tasolla.
Se ei kuitenkaan jatku, ellei nuoria metsiä voi jatkossakin kannattavasti harventaa, Kalmari painottaa.
– Kun valmistetaan pitkäikäisisiä tuotteita puusta tarvitaan tukkipuuta. Sitä ei synny ilman metsänhoitotyötä. Ensiharvennusrästejä on 1 000 000 hehtaaria. Tästä riittää puuta niin uuden sukupolven tuotteisiin kuin selluksi ja energiaksikin, keskisuomalainen kansanedustaja linjaa.