Kalajoen maastopalo levinnyt laajalle – "Se kasvoi mielettömän nopeasti"

Palo ei alkuyöstä uhannut asutusta, mutta asukkaita on kehotettu varautumaan mahdolliseen omatoimiseen evakuoitumiseen.
Kalajoki

Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen maastopalo on levinnyt yhä laajemmalle alueelle.

Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoo STT:lle aamuyhden jälkeen, että arviot paloalueen koosta vaihtelevat 350 hehtaarista 400:aan.

Vielä eilisaamuna paloalueen kooksi arvioitiin 70 hehtaaria.

–  Se kasvoi mielettömän nopeasti, Haapanen sanoo STT:lle alkuyöstä.

Palon rajoituslinjoja ei Haapasen mukaan pystytty pitämään puuskittaisten tuulten takia. Tuuli puhalsi eri suunnista, ja palo lähti leviämään yhtä aikaa kolmeen eri suuntaan.

–  Palo laajenee edelleen ja hitaammin, mutta se laajenee kohti asumattomia seutuja tällä hetkellä.

Haapanen avaa, että paloalueen koon arviointia niin maasta kuin ilmasta vaikeuttaa savu, minkä takia täysin tarkka tieto paloalueen koosta saadaan vasta palon sammuttua.

Maastoa on palanut Kalajoella sunnuntaista saakka. Palon syttymissyystä ei ole tietoa.

Palo ei alkuyöstä välittömästi uhannut asutusta.

Tuulen alapuolella eli suunnassa, johon tuuli puhaltaa paloalueilta, olevia asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja varautumaan tarvittaessa omatoimiseen evakuoitumiseen.

Eilen Kannuksessa oltiin antamassa kahdelle talolle evakuointimääräystä, mutta palon eteneminen kohti asutusta saatiin pysäytettyä eikä ketään tarvinnut evakuoida taloista.

Alkuillasta Hätäkeskuslaitos antoi vaaratiedotteen Raution kylään terveydelle vaarallisen savun vuoksi. Vaaratiedote oli voimassa ainakin vielä alkuyöstä.

Ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Hätäkeskuslaitos pyytää välttämään alueella liikkumista.

Palon levitessä sammuttajia jouduttiin Haapasen mukaan evakuoimaan palorintaman alta, mutta hänen tiedossaan ei ole vaaratilanteita. Haapanen kertoo alkuyöstä STT:lle, että paloalueelle jäi pumppuja ja letkuja, muttei varsinaisia paloautoja.

Pelastuslaitoksen tavoitteena on pyrkiä rajoittamaan palon leviäminen aamuun mennessä ja valmistautua päivälle ennustettuihin puuskatuuliin. Tuulet ovat tyyntyneet yöksi.

–  Tavoite meillä on, että saataisiin tehtyä, kaivettua ja rakennettua sellainen rajoituslinja tyynten tuulten aikana, että kun aamulla tuulet nousevat, rajoituslinjat pysyttäisiin pitämään, Haapanen sanoo.

–  On tärkeää, että saadaan palokäytäviä tehtyä, saadaan ennakkoon kasteltua maata.

Puuskatuulet ovat vaarallisia. Niiden mukana rajoituslinjojen yli voi lentää kipinöitä.

Palon myötä voi syntyä myös niin sanottua termistä nostetta.

Haapanen kuvailee, että liekit tavallaan lisäävät tuulen pyörteitä ja paikallisia pieniä tuulia.

Pyörteiden mukana voi lentää esimerkiksi risuja rajoituslinjojen yli.

Myös maasto vaikuttaa siihen, miten palo leviää. Palo on nyt levinnyt sammuttamisen kannalta erittäin hankalassa maastossa.

Turvepohjaisessa maastossa palo pureutuu syvälle. Haapasen mukaan alueella on hakkuuaukeita, hakkuujätettä ja pöllipinoja, jotka syttyessään levittävät paloa.

Puolilta öin lähetetyssä tiedotteessa kerrottiin, että sammutustehtävissä on mukana yli sata ihmistä.

Huomiselle on hälytetty nykyisten resurssien lisäksi apua Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitoksilta. Paikalle on tulossa myös lisävoimia Uudenmaan Espoon vapaaehtoispalokunnasta.

Lisäksi alkuyön tiedotteessa kerrotaan, että avuksi on saatu muun muassa yksityisten turvetuottajien, koneyrittäjien ja maanviljelijöiden maastopalojen sammutukseen soveltuvaa traktorikalustoa, joilla voidaan kuljettaa sammutusvettä paloalueelle.

Paloa on sammutettu myös ilmasta käsin Rajavartiolaitoksen helikoptereilla.

Vuonna 1970 Kalajoella koettiin yksi Suomen suurimmista metsäpaloista. Silloin Tyngällä ja Etelänkylällä paloi liki 1  600 hehtaaria metsää.