KAKS selvitti: Järjestelmät eivät kansalaisia kiinnosta, hoitoonpääsy kyllä – näkemyksissä radikaali käännös
Enemmistölle suomalaisista on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, kunhan hoitoon pääsee, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselytutkimus.
Tätä mieltä on 62 prosenttia vastaajista. Kahdeksassa vuodessa näkemys on kääntynyt päälaelleen, sillä vuonna 2013 näin vastasi selvästi alle puolet, 39 prosenttia.
Noin kolmannes torjuu tällä hetkellä väittämän. 35 prosentille järjestämistavallakin on väliä.
Sote-palvelut uudistuvat niin, että maakunnallisille tai muunlaisille hartioille järjestetyt hyvinvointialueet vastaavat palveluista 1. tammikuuta 2023 alkaen. Demokraattisesti valitut aluevaltuustot päättävät palveluiden käytännön järjestämisestä, ja ne aloittavat toimintansa 1. maaliskuuta 2022. Aluevaalit järjestetään ennen tätä 23. tammikuuta 2022.
Sote-uudistuksen kokee ymmärtävänsä 51 prosenttia suomalaisista. Ymmärtämättömäksi itsensä kokee 46 prosenttia, KAKS kertoo.
Suurimman osan, 70 prosentin, mielestä asiakkaan tulisi voida valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita vapaammin tulevaisuudessa. Vain 16 prosenttia torjuu väittämän.
Väittämän ”tulevaisuudessa yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille tulee taata samanlainen kilpailuasetelma kuin julkisille palvelutuottajille” hyväksyviä (43 %) on hieman enemmän kuin sen kiistäviä (35 %), KAKS kirjoittaa tiedotteessaan.
Vastaajista 63 prosenttia arvioi, että mikäli sote-palveluita ulkoistettaisiin enemmän kuin nyt tehdään, yksityisten yritysten hoidettaviksi kuntalaisten eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyisivät. 25 prosenttia ei näe tällaisen uhkaavan.
Maakuntavero ei suomalaisia innosta. Vain 19 prosenttia kannattaa sitä ja 56 vastustaa. Vastustus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2019.
Neljäsosa uskoo, että sote-uudistuksen seurauksena mahdollisuudet saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja paranevat nykyisestä (26 %). Vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu pessimistisesti ja yli kolmasosa on epätietoinen (37 %) palvelujen tulevaisuudesta, KAKS kertoo.
Kolmasosa (34 %) arvioi, että sote-uudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus omalla asuinalueella heikkenevät vastaisuudessa. Kaksi viidestä on tietämätön (38 %) ja joka neljäs (28 %) torjuu väitteen.