Kaivoslakia uudistettiin – kullanhuuhtojien hermoja koetellut paperisota hellitti edes hiukan
Lapin kullanhuuhtojat uskovat kullanhuuhdonnan muuttuvan mielekkäämmäksi kaivoslain uudistamisen ansiosta.
Suurin osa kullankaivajista on harrastajia, jotka menevät Lappiin valtauksilleen kesälomaksi. Yrittäjiäkin löytyy. Yksi heistä on Kalervo Ruohoniemi, joka huuhtoo Hammastunturin erämaassa Inarissa.
Hän uskoo, että jatkossa huuhtojat uskaltavat investoida toimintaansa, kun siitä tulee pitkäjänteisempää.
Kullanhuuhdonta nimittäin on kallista. Koneet ja välineet, itse valtaus kämppineen, jätemaksut ja luvat nielevät mammonaa.
– Laskeskelin, että noin 50 000 eurolla voi ostaa itselleen tällaisen työpaikan, Ruohoniemi sanoo.
Tosin jos esiintymä on hyvä, Ruohoniemen mukaan on melkein kuin työpäivän aluksi täyttäisi lottokupongin ja lopuksi tarkistaisi sen.
– Ja aina olisi neljä tai viisi oikein.
Kaivoslaki muuttui kullanhuuhdonnan osalta heinäkuun alussa. Kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-ala kasvoi, ja jatkolupa on voimassa kolmen sijasta kymmenen vuotta. Viranomaisella on mahdollisuus antaa kaivajan jatkaa pienimuotoista huuhdontaa, vaikka luvasta olisi valitettu.
Huuhtojat kokivat hankalaksi aiemman systeemin, jossa huuhdontalupia joutui uusimaan kolmen vuoden välein. Koska kullanhuuhdontasesonki kestää vain kesäkuukaudet, moni katsoi, ettei lupien hakeminen maksa vaivaa.
Lisäksi konekaivulupia koskevat valitukset ovat usein pysäyttäneet hankkeet. Hannu Raja Lapin Kullankaivajain Liitosta kertoo monen jättäneen hakematta jatkolupaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastajan Riikka Aaltosen mukaan lakimuutoksen tarkoitus on ennen kaikkea keventää viranomaisten taakkaa lupapuolella.
– Luvitusvaiheessa ei tehdä maastokatselmuksia, joten on mielekkäämpää siirtää voimavaroja valvontaan kuin tehdä paperityötä konttorilla, Aaltonen sanoo.
Lakimuutos ei näytä olevan synnyttämässä kultaryntäystä Lappiin, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Pasi Molkoselkä.
Molkoselkä ja Aaltonen eivät usko, että uusittu laki juuri houkuttelee tulevaisuudessakaan uusia huuhtojia erämaihin.
– Päätös jatkaa tai lopettaa huuhdonta tuskin on lopulta kiinni lupaprosessista, Aaltonen sanoo.
Saamelaiskäräjät ei ole lakimuutokseen tyytyväinen.
Ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalan mukaan keskeinen ongelma on, että kullanhuuhdonnan vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin ei ole käräjien näkökulmasta toiminut tähänkään mennessä.