Kaikkonen: Turvatakuut vievät Suomen puolustuksen uuteen aikakauteen – rajoitteita tai reunaehtoja ei tarvita
Turvatakuiden antaminen ja saaminen vievät Suomen puolustuksen uuteen aikakauteen, katsoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
– Naton 5 artiklassa liittoutuman jäsenet myös antavat toisilleen turvatakuut, ja on tärkeää sisäistää, että turvatakuut toimivat kahteen suuntaan. Tähän olemme valmiita sitoutumaan, Kaikkonen painotti eduskunnan Nato-keskustelussa.
Kaikkonen piti tärkeänä muistuttaa myös, että Natossa päätökset tehdään yksimielisesti.
– Suomi ei siis luovuta puolustukseensa liittyvää kansallista itsemääräämisoikeuttaan Natolle, vaan Suomi liittyy ratifiointiprosessin jälkeen jäseneksi organisaatioon, jossa päätökset tehdään konsensusperiaatteella.
Puolustusministeri sanoi, ettei näe myöskään tarpeelliseksi asettaa Nato-jäsenyydelle poliittisia tai sotilaallisia rajoitteita tai reunaehtoja.
– Kansallinen itsemääräämisoikeutemme säilyy, ja Nato-jäsenyys on meille puolustuksellinen ratkaisu.
Puolustusministerin mukaan Natoon liittyvä puolustussitoumus lienee vahvin mahdollinen, jonka Suomi voi kansakuntana tehdä ja saada.
– Luotan horjumatta kykyymme toimia rakentavana, vastuuta kantavana, kyvykkäänä ja vakautta tuottavavana valtiona myös uudessa roolissamme liittokunnan jäsenenä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) piti erinomaisena asiana, että Ruotsi tekee päätöksiään Suomen kanssa nyt samassa aikataulussa.
Haaviston mukaan Naton ulkoministerikokouksessa oli jopa havaittavissa tiettyä kilpajuoksua ratifoinneista.
– Meille on luvattu tai luvataan myöskin turvallisuusapua sinä aikana, jolloin emme vielä ole jäseniä. Tästä esimerkkinä on Ison-Britannian erittäin vahva julkilausuma Suomen tueksi.
Haavisto varoitti kuitenkin siitä, että polulla voi tulla vastaan vielä monenlaisia mutkia, kun asiaa käsitellään 30:ssä Naton jäsenmaassa ja niiden parlamenteissa.
– Kehotan kaikkia rauhallisuuteen, maltillisuuteen tässä prosessissa. Yhdessä viemme tämänkin hankkeen maaliin, Haavisto sanoi.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti, ettei Suomi ole hakeutumassa Natoon identiteettinsä vahvistamiseksi, eikä viestittääkseen kuulumista länteen.
– Me olemme länsimaa. Meidän identiteettimme on ollut aivan tarpeeksi selvä jo viimeistään Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Haemme Naton jäsenyyttä, koska tarvitsemme tukea ja turvaa oman isänmaamme puolustamiseen.
Tuppuraisen mielestä Suomesta on tultava transatlanttista yhteistyötä korostava Nato-maa.
– Emme kuitenkaan etsi itsellemme mitään Naton sisäistä ryhmittymää tai kuppikuntaa. Olemme myös eurooppalainen, Eurooppa-mielinen Nato-maa. Olemme valmiita antamaan tukemme Välimeren alueen liittolaisille, emmekä unohda Naton kriisinhallintatehtäviä.
Suomi ei ole Tuppuraisen mukaan hakeutumassa Naton jäseneksi rajoituksia ja ehtoja pohtien.
– Meidän pitää olla aloitteellinen Nato-maiden yhteisen puolustuksen kehittämisessä ja Naton poliittisen roolin kehittämisessä, hän korosti.