Kai Mykkänen singahti ministeriksi ennätysvauhdilla
Kun Kai Mykkänen (kok.) kaksi vuotta sitten päätti lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi, hän ei arvannut olevansa ministeri kesällä 2016. Hän nimittäin oletti, että siihen voisi mennä hieman kauemmin.
Rivikansanedustajuus ei ollut Mykkäsen päämäärä, vaan haluna oli alusta asti päästä vaikuttamaan ”niin pitkälle kuin pystyy”.
– Mutta ei minulla missään nimessä ollut sellaista kuvitelmaa, että kaksi vuotta siitä kun päätän lähteä ehdokkaaksi, olisin tässä, tuore ulkomaankauppa- ja kehitysministeri toteaa.
Mykkäsellä on takana varsin pitkä ura yrityselämän palveluksessa, ja eittämättä hänellä olisi ollut sekä kykyä että mahdollisuuksia edetä sillä saralla pitkälle.
Entinen opiskelijapoliitikko halusi kuitenkin vaihtaa bisneksen politiikkaan vaikka – kuten hän toteaa – tiesikin ne tiimellykset ja myrskyt, jotka siitä helposti seuraa.
– Minua olisi jäänyt enemmän kismittämään, jos en olisi kokeillut siipiäni päästä oman tahdon lobbariksi, siis edistämään niitä asioita, joihin itse uskon.
Jos Mykkäsen vauhdikas eteneminen ensimmäisen kauden kansanedustajasta ministeriksi korpeaa muita kokoomuskansanedustajia, ei sitä hänelle ainakaan kukaan ole päin naamaa tullut sanomaan.
– En tietenkään tiedä, mitä on sanottu takanapäin, mutta fiilis ryhmässä on ollut hirveän hyvä.
Meidän ylivoimaisin brändimme on koulutus ja opetus.
Kai Mykkänen
Se ei ole Nokia, eikä se ole edes Koneen hissi, eikä se ole paperikone. Suomella on Mykkäsen mielestä yksi vahvuus ylitse muiden.
– Meidän ylivoimaisin brändimme on koulutus ja opetus.
Mykkänen näkisi enemmän kuin suotavana, että Suomi olisi jonain päivänä merkittävä opettajakoulutusviejä.
– Mietitäänpä vaikkapa Yhdysvaltoja. Jos opettajien koulutustaso olisi vähänkään samanlainen kuin Suomessa, voisi se muuttaa monta asiaa siinä, mitä me näemme tällä hetkellä Yhdysvaltain keskustelukulttuurissa ja asenteissa.
– Koulutus voisi olla merkittävä vientituote, joka rahoittaisi meidän omaa koulutusjärjestelmämme ja auttaisi pitämään sitä laadukkaana.
Mykkäsen visiossa Suomessa voisi olla tuhatmäärin korkeakouluopiskelijoita Yhdysvalloista tai vaikka Kiinasta.
Suomen maineen ja kansainvälistymisen kannalta olisi eduksi, jos maailmalla olisi ihmisiä, joilla olisi Suomeen hyvä tuntuma ja muistot.
Kyse on siitä, olemmeko ajoissa Afrikan markkinoilla.
Kai Mykkänen
Mykkänen on puhunut lämmöllä Afrikasta. Sinne, erityisesti itäisen Afrikan Sambiaan, Tansaniaan, Keniaan ja Etiopiaan, alkaisi olla kiire.
Manner keskiluokkaistuu ja kaupungistuu, siis kuluttaa yhä enemmän.
– Afrikan kaupungistuminen on koko maailman investointihyödykkeiden kasvudraiveri. Kyse on siitä, olemmeko ajoissa Afrikan markkinoilla.
Mykkänen arvioi, että mantereen energiantarve jopa kymmenkertaistuu vuoteen 2030 mennessä samalla kun sen väestö kaksinkertaistuu.
Kehitys ei ole ongelmaton; Afrikan väestönräjähdys voi aiheuttaa massiiviset seuraukset koko maapallolle.
Siksi kyse on myös ympäristövastuusta ja siitä, että Afrikka saataisiin jaloilleen kestävän kehityksen keinoin.
Mykkänen tuntee työhistoriansa vuoksi Venäjän hyvin.
Hän muistuttaa, että pakotteista huolimatta Venäjän-kaupan elpyminen on täysin mahdollista.
– Tässä on jatkuvasti saanut oikoa sitä väärää käsitystä, että pakotteet ikään kuin estäisivät Suomen Venäjän-kaupan. Meidän Venäjän-kauppamme puolittuminen kolmessa vuodessa johtuu öljyn ja ruplan romahtamisesta.
– Nyt molemmat ovat alkaneet elpyä.