Kahden vuoden vääntö maalissa – EU-parlamentin kanta varmistaa kannattavan ja kestävän maatalouden Suomessa, keskustan Elsi Katainen sanoo
Euroopan parlamentti sai päätökseen neljä päivää kestäneet äänestykset yhteisen maatalouden uudistuksesta eli CAP-uudistuspaketista.
Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen sanoo, että parlamentin kanta varmistaa kannattavan ja kestävän maatalouden Suomessa vuoteen 2027 saakka.
– Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ohjataan entistä enemmän tukia, mutta samalla Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioidaan tukien ehdoissa ja meille tärkeät erityistuet säilyvät, maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Katainen kommentoi.
Katainen pitää ratkaisevana sitä, että Suomelle tärkeät tuet luonnonhaittakorvauksesta 141-tukeen saatiin mukaan tulevaan uudistukseen.
Mukana on myös Suomen erityispoikkeus muita maita korkeimmille tuotantoon sidotuille tuille.
– Järkeä saadaan viljelijöitä rasittaneisiin nautojen korvamerkintöjen valvontaan. Myös viljely turvepelloilla voi jatkua, Katainen kertoo tiedotteessa.
Parlamentin kanta muovaantui kahden vuoden neuvottelujen seurauksena.
Parlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää päätyi kompromissiin, jossa maataloustuesta kolmasosa ohjataan ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin, mikä on komission ehdotusta korkeampi linjaus.
Kataisen mukaan kokonaisuus on monimutkainen eikä kaikkeen voi olla tyytyväinen. Katainen harmittelee yksittäisen tilan saaman tuen kattoa.
– Harmillisesti parlamentti päätyi hyvin pienellä enemmistöllä komission linjalle kannattamaan 100 000 euron tukikattoa, jossa leikkuri alkaisi jo 60 000 eurosta, mikä ei sovi Suomen tasaiselle tilarakenteelle.
Katainen on aiemmin todennut, että tällainen tukikatto iskisi esimerkiksi keskisuureen maitotilaan, joka on juuri investoinut uuteen lypsyrobottiin.
– En kuitenkaan usko, että tukikatto tällaisenaan toteutuu, sillä pääministerit ovat kesän rahoitussovussa linjanneet tukikaton vapaaehtoisuudesta, Katainen huomauttaa.
Maatalouden rahoitus on keskustamepin mukaan turvattu, sillä Suomen maataloustuet nousevat tulevalla kaudella kuusi prosenttia.
Hän kiittää pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja maatalousministeri Jari Leppää siitä, että Suomen valitsi rahoitusneuvotteluissa kiristysruuviksi juuri maatalousrahat jäsenmaksupalautusten sijaan.
– Tässä oli suurta viisautta, sillä koronakriisi on vain alleviivannut huoltovarmuuden merkitystä. Olemme maataloudessa EU:n nettosaajia ja vain riittävällä rahoituksella saadaan ilmastotuloksia, Katainen kommentoi.
Päätöksenteko maatalouspolitiikan uudistuksesta siirtyy seuraavaksi EU:n jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin, joissa hiotaan vuosien 2023–2027 maatalouslainsäädännön yksityiskohdat.
