EU:n maatalousministerit pääsivät ratkaisuun yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta – Jari Leppä: “Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille“

Maatalous

Maatalous- ja kalastusneuvosto saavutti yleisnäkemyksen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta keskiviikkona aamuyöllä Luxemburgissa. Suomea edustanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää ratkaisua hyvänä.

Eurooppa-neuvoston sopu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä heinäkuussa 2020 vei CAP-uudistuksen neuvotteluja ratkaisevasti eteenpäin.

CAP-neuvotteluja on käyty vuodesta 2018, jolloin komissio antoi alkuperäiset asetusehdotuksensa.

– Saimme rahoituskehysneuvotteluissa vankan budjetin erityisesti maaseudun kehittämistoimien vahvistamiseksi. Tämä antoi erinomaiset lähtökohdat toteuttaa CAP-uudistus, josta hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö. Tänään saavutettu ratkaisu turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille ja tämä on ollut tavoitteemme koko uudistuksen ajan, ministeri Leppä toteaa tiedotteessa.

Yksi uudistuksen johtavista tavoitteista on ollut CAP:n ympäristö- ja ilmastokunnianhimon kasvattaminen. Kaikkien viljelijöiden on muun muassa toteutettava nykyistä ohjelmakautta kattavampia ympäristö- ja ilmastovaatimuksia tukien saamiseksi. 

Ministerit pääsivät yleisnäkemyksessä sopuun useista täsmennyksistä, jotka tekevät vaatimuksista viljelijöiden ja ympäristön kannalta toimivampia.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan jokaisen jäsenmaan tulee myös kohdentaa vähintään 20 prosenttia suorien tukien rahoituksesta ekojärjestelmiin.  

Ekojärjestelmillä toteutetaan ympäristö- ja ilmastotoimia I pilarissa ja järjestelmät ovat viljelijöille vapaaehtoisia. Yleisnäkemys mahdollistaa sen, että myös II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet voidaan huomioida toteutuksessa.

– Toisen pilarin toimenpiteet ovat monivuotisia ja siten vaikuttavampia ympäristölle ja ilmastolle kuin ensimmäisen pilarin yksivuotiset toimenpiteet. Voimme olla tyytyväisiä tähän joustavaan malliin, jossa molemmat pilarit huomioidaan. Tästä mallista neuvottelimme kokouksessa viime hetkille saakka, Leppä kuvailee.

Ympäristö- ja ilmastokunnianhimon lisäksi keskeinen elementti on niin kutsuttu uusi toimeenpanomalli. Uudistuksella on tarkoitus lisätä jäsenmaiden liikkumavaraa suunnitella ja toteuttaa omiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia toimenpiteitä.

Myös Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla CAP-uudistuspaketista. Tämän jälkeen voidaan aloittaa kolmikantaneuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Kolmikantaneuvotteluista odotetaan lopullista ratkaisua vuoden 2021 alkupuolella ja CAP:n uusi ohjelmakausi päästäisiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Tähän asti sovelletaan CAP:n siirtymäkauden sääntöjä.

– Hyvä rahoituskehysratkaisu loi uudistukselle vahvan kivijalan. Nyt on harjakaisten vuoro, jonka jälkeen talon rakennus jatkuu.  Meillä on vielä tekemistä yksityiskohtien hiomisessa, mutta suuret linjat ovat nyt varsin hyvin kohdillaan, Jari Leppä iloitsee.

Neuvoston kokouksessa ministerit hyväksyivät myös päätelmät Pellolta pöytään –strategiasta ja pääsivät sopuun Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2021.