Jussi Halla-aho lähtee mukaan presidenttikilpaan, jos perussuomalaiset asettavat hänet ehdokkaakseen
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo videolla lähtevänsä mukaan presidenttikisaan, jos perussuomalaiset haluavat asettaa hänet presidenttiehdokkaakseen.
Perussuomalaisilla on elokuussa Tampereella puoluekokous, jossa se voi puoluehallituksen esityksestä päättää presidenttiehdokkaan asettamisesta tai jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta.
Puoluekokous voi myös siirtää vallan presidenttiehdokkaasta päättämisestä puolueneuvostolle tai puoluevaltuustolle.
Halla-aholla on vankka kannatus puolueessaan. Maaseudun Tulevaisuuden torstaina julkaistussa kyselyssä kaikki piirijohtajat nimesivät Halla-ahon suosikikseen puolueen ehdokkaaksi.
Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2018 perussuomalaisten ehdokas oli Laura Huhtasaari. Hän sai 6,9 prosenttia annetuista äänistä. Sauli Niinistö oli tuolloin selkeä ennakkosuosikki.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on liputtanut jo pitkään Halla-ahon presidenttiehdokkuuden puolesta.
– Ei minulla ainakaan mitään sitä vastaan ole, hän vastasi Iltalehdelle elokuussa 2021 pian sen jälkeen, kun hänet oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
Viime kesänä Purra kertoi ainakin Uutissuomalaiselle toivovansa Halla-ahon ryhtyvän puolueen presidenttiehdokkaaksi. Purra sanoi myös, että perussuomalaiset asettaa vaaleihin oman ehdokkaansa.
Kesäkuussa 2021 Halla-aho ilmoitti, ettei hän hae jatkoa puolueen puheenjohtajana. Ilmoitus tuli monelle yllätyksenä.
Tällöin Halla-aho kertoi laatineensa lopettamispäätöksen taustoista tiedotteen, joka olisi julkaisuvapaa kymmenen vuoden kuluttua eli vuonna 2031. Tiedotetta saadaan siis vielä odotella.
Vuonna 2022 Halla-aho valittiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon sen jälkeen, kun Mika Niikko (ps.) joutui eroamaan paikalta.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisista tuli hallituspuolue, mutta Halla-ahosta ei tullut ministeriä. Tätä pidettiin laajasti merkkinä siitä, että hänen suunnitelmansa ovat toisaalla.
Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi puolueen dramaattisessa Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 2017. Hän voitti selvin luvuin puolueen edellisen puheenjohtajan Timo Soinin kannattaman ehdokkaan Sampo Terhon. Soinin ryhmittymä perusti Sinisen tulevaisuuden, joka jatkoi hallituksessa. Halla-ahon perussuomalaiset siirtyivät oppositioon.
Uuden puheenjohtajan myötä perussuomalaisten katsottiin siirtyneen enemmän oikealle.
Poliittisen uransa alussa Halla-aho tuli tunnetuksi jyrkistä maahanmuuttovastaisista kannanotoistaan. Hän kirjoitti pitkään aktiivisesti Scripta-blogiinsa, johon ei ole tullut uusia kirjoituksia vuoden 2019 jälkeen.
Vuonna 2012 korkein oikeus (KKO) linjasi, että Halla-aho oli syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. KKO:n mukaan Halla-ahon blogikirjoitus kesällä 2008 sisälsi islaminuskosta herjaavia ja häpäiseviä väitteitä.
KKO totesi päätöksessään, että Halla-aho olisi voinut halutessaan esittää arvostelunsa ilman islamin pyhinä pitämien arvojen häpäisemistä.
KKO:n mielestä Halla-ahon luonnehdinnat somaliyhteisöstä olivat panettelevia ja solvaavia.
Tuomio oli 50 päiväsakkoa, ja se johti hänen eroonsa hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
Tähän mennessä ainoa eduskuntapuolue, joka on tehnyt päätöksen presidenttiehdokkaastaan, on Liike Nyt, jonka ehdokas on puheenjohtaja Harry Harkimo.
Vihreät tukee entistä ulkoministeriä Pekka Haavistoa, joka pyrkii ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.
Valitsijayhdistyksen kautta ja keskustan lukuisten piirien tuella ehdokkuutta tavoittelee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Keskustan odotetaan antavan tukensa Rehnille ylimääräisessä puoluekokouksessaan syyskuussa.
Myös keskustakonkari Paavo Väyrynen kerää kannattajakortteja, ja lisäksi liikkeellä on pienpuolueiden edustajia, jotka keräävät nimiä asettuakseen ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Nimiä kerää tällä haavaa esimerkiksi Laura Huhtasaaren sisar Saara Huhtasaari