Julkisen sanan neuvoston langettava päätös
Langettava päätös 8619/UL/23
Suomenmaa
Asia: olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki
Kantelijan korjauspyyntöä ei huomattu, koska Suomenmaa ei ollut tarkistanut roskapostiaan säännöllisesti korjauspyyntöjen varalta. Lehti ei ole myöskään tehnyt yleisölle selväksi käytäntöjä korjauspyyntöjen tekemiseen. Lehti ei korjannut juttua edes silloin, kun sai virheestä tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Kantelu 7.6.2023
Kantelu kohdistuu Suomenmaan verkkosivuillaan 24.5.2023 julkaisemaan STT:n juttuun Vapaaehtoiset avasivat tänään Helsinkiin laittoman huumeiden käyttöhuoneen – taustalla turhautuminen.
Kantelun mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12 ja 20.
Kantelija viittaa jutun kohtaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. Kantelijan mukaan väite ei pidä paikkaansa eikä sitä ole pystytty todentamaan kantelijan korjauspyyntöönsä linkittämässä Ajatushautomo Päihdepolitiikka nyt -selvityksessä (https://www.paihdepolitiikka.fi/nuorten-huumekuolemat-suomessa).
Kantelijan mukaan yllä mainitusta selvityksestä keskeisiksi pointeiksi voidaan nostaa seuraavat asiat:
1. Euroopan huumausaineraportista ei ensinnäkään löydy mainitun kaltaista väittämää, vaan kyseessä on ilmeisesti kuvaajasta tehty virheellinen tulkinta.
2. Lisäksi on jätetty täysin huomiotta, että Euroopan huumeseurantakeskus (EMCDDA) pyrkii lukuisissa yhteyksissä kiinnittämään huomiota siihen, että maiden väliset vertailut eivät välttämättä ole luotettavia menetelmällisten erojen ja joissakin maissa esiintyvän aliraportoinnin vuoksi. Eli vaikka kuvaajaa ei olisikaan tulkittu väärin, niin kaikkien maiden tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Jos vertailua haluttaisiin tehdä, se tulisi rajata maihin, joiden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
3. Vaikka tiedot olisivatkin muuten täysin vertailukelpoisia niin eri maiden tilastotiedot ovat eri vuosilta siten, että vanhimmat ovat vuodelta 2016 ja tuoreimmat vuodelta 2020. Tällöin ei voida tehdä väittämää, että Suomi olisi ollut EU:ssa tilastojen ykkösenä vuonna 2020, kun ei kaikista EU:n maista ole vielä edes tilastotietoa vuodelta 2020. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2017 huumekuolemia oli 200 ja vuonna 2020 huumekuolemia oli 258. EMCDDA ilmoittaa Saksalle vuoden 2020 huumekuolemien määräksi 1581 ja vuoden 2017 määräksi 1125. Huumekuolemien määrä voi siis muutamassa vuodessa muuttua merkittävästi, joten kantelijan mukaan ei ole laisinkaan yhdentekevää, jos yhdestä maasta tiedot ovat vuodelta 2016 ja toisesta maasta vuodelta 2020.
Kantelijan mukaan kyseessä onkin laajasti valtamediassa kesästä 2022 asti kiertänyt virheellinen väittämä. Vaikka kyseisen väittämän virheellisyydellä ei olisi suurta merkitystä juuri tämän uutisen kokonaisuuden kannalta, on oleellista puuttua tämän virheellisen tiedon jatkuvaan toisintamiseen, jotta sen levittämisen kierre saadaan katkaistua. On syytä odottaa, että tätä samaa virheellistä tietoa tullaan toistamaan jatkossakin, koska se on niin laajalle levinnyt. Julkisen sanan neuvoston kannanotolla asiaan voisi olla mahdollisuus katkaista tämä kierre.
Kantelun mukaan Suomenmaa ei ole vastannut hänen korjauspyyntöönsä eikä ole korjannut virheellistä tietoa millään tavalla.
Päätoimittajan vastaus 20.9.2023
Suomenmaan päätoimittajan Juha Määtän mukaan Suomenmaan jutusta tehdystä kantelusta kävi ilmi, että kantelija oli lähettänyt korjauspyynnön juttuun Suomenmaan sähköpostiosoitteeseen jutun kirjoittaneen STT:n toimittajan nimellä. Päätoimittajan mukaan kyseistä osoitetta ei ole olemassa. Lisäksi kantelija on lähettänyt kopion kyseisestä viestistä Suomenmaan toimituksen sähköpostiosoitteeseen [email protected].
Päätoimittaja toteaa, että yleisenä sähköpostikäytäntönä on, että viesteihin vastaa sähköpostin vastaanottajaksi merkitty henkilö, mikä ei tässä tapauksessa ole ollut mahdollista, koska viesti oli lähetetty väärään osoitteeseen. Suomenmaa puolestaan ei voinut reagoida oikaisupyyntöön, koska Kantelijan viesti ei tullut perille Suomenmaan toimituksen yleiseen sähköpostiin.
Päätoimittajan mukaan Suomenmaan [email protected] -sähköpostilaatikon Poistetut-kansiosta löytyivät kaikki 24.5.2023 kyseiseen osoitteeseen perille tulleet 62 viestiä. Päätoimittajan mukaan kantelijan lähettämää viestiä ei viestien joukosta löydy. Päätoimittajan oletus on, että viesti ei ole läpäissyt sähköpostin roskapostisuodatinta, eli se on päätynyt roskapostikansioon. Tätä ei ole päätoimittajan mukaan mahdollista tarkistaa, koska roskapostikansiossa viestit eivät säily pitkää aikaa.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ollut lähettänyt oikaisupyyntöään yhdenkään Suomenmaassa työskentelevän henkilön sähköpostiosoitteeseen. Lehdellä ei myöskään ollut tietoa, oliko hän lähettänyt oikaisupyynnön jutun kirjoittaneelle STT:n toimittajalle. Oletettavaa on, että näin ei ole tapahtunut, koska kantelija oli ilmeisesti ajatellut jutun kirjoittajan olleen Suomenmaan toimittaja.
Päätoimittajan mukaan on kohtuullista edellyttää, että kantelija olisi selvittänyt toimittajan oikean sähköpostiosoitteen ennen oikaisupyynnön lähettämistä. Suomenmaan verkkosivuilla on listattu kaikki Suomenmaan toimittajat, eikä kyseistä nimeä löydy joukosta.
Päätoimittajan mukaan Suomenmaan käytäntönä on reagoida asiallisiin oikaisupyyntöihin nopeasti. Tästä esimerkkinä on [email protected] -sähköpostiin tullut toinen oikaisupyyntö samaa uutista koskien. Viestiin on vastattu viiden minuutin sisällä sen saapumisesta, ja korjaus juttuun on tehty neljän minuutin sisällä viestin saapumisesta. Tämä oikaisupyyntö oli lähetetty [email protected] -sähköpostin lisäksi kahden päällikkötoimittajan henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiin. Kantelija ei ole näin toiminut, eikä hän ole millään tavalla pyrkinyt varmistamaan, onko hänen [email protected] osoitteeseen kopiona lähettämänsä oikaisupyyntö tullut perille.
Päätoimittajan mukaan STT:n uutisten osalta tavanomaisena käytäntönä on, että STT korjaa itse uutisissaan olevat virheet ja lähettää korjauksista tiedon asiakkailleen, jotka puolestaan tekevät korjaukset kyseisiin uutisiin. Näin olisi päätoimittajan mukaan myös tämän uutisen osalta toimittu, jos tieto korjauksesta olisi STT:ltä tullut. Jos kantelijan viesti olisi tullut perille Suomenmaan sähköpostiin, se olisi tämän käytännön mukaisesti lähetetty eteenpäin jutun kirjoittaneelle STT:n toimittajalle. Toimittaja olisi arvioinut, onko korjauksen tekeminen tarpeellista, eli ovatko kantelijan tiedot asiasta luotettavampia kuin STT:n uutisen pohjana olleet tiedot. Jos korjaukseen olisi päädytty STT:ssä, olisi myös Suomenmaa korjannut juttuaan.
Päätoimittajan mukaan, mikäli Suomenmaa saa STT:n uutisista oikaisupyyntöjä, jotka koskevat helposti todennettavissa olevia faktavirheitä toimitus tekee juttuihin korjauksia myös odottamatta STT:ltä tulevia korjauksia. Näin toimittiin saman uutisen kohdalla, kun lehti sai sähköpostiin aiemmin mainitun korjauspyynnön, joka koski uutisessa haastatellun henkilön työpaikan vaihtumista.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
[…]
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Suomenmaan julkaisemassa STT:n jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kerrottiin, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. Todellisuudessa kyseessä ei ollut nuorena kuolleiden absoluuttinen määrä vaan nuorten osuus huumekuolemista.
Suomenmaa ei saanut kantelijan korjauspyynnöksi selkeästi otsikoimaa viestiä. Lehti ei myöskään huomannut STT:n kolme päivää jutun julkaisemisen jälkeen tekemää korjausta juttuunsa. Lehti ei korjannut juttuaan sittenkään, kun se sai tiedon korjauspyynnöstä JSN:lle tehdystä kantelusta.
Neuvosto toteaa, että Suomenmaa ei ole ohjeistanut lukijoitaan palautekanaviensa käyttämisestä eikä korjauspyyntöjen lähettämisestä. Neuvosto on linjannut, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet korjauspyynnöt käsitellään huolellisesti.
Neuvosto toteaa, että päätoimittajan vastauksesta voi päätellä, ettei lehden rutiineihin kuulu roskapostien tarkastaminen mahdollisten korjauspyyntöjen varalta.
Suomenmaa sai tiedon virheestä ja sen korjauspyynnöstä saatuaan tiedon kantelusta Julkisen sanan neuvostolta. Lehti ei silloinkaan korjannut virhettä.
Suomenmaan julkaiseman jutun oli tehnyt STT. Lehdellä oli perusteet pitää jutun lähteitä luotettavina.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomenmaa on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisu tehty:
8.11.2023
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Lue myös: STT:tä koskeva JSN:n langettava päätös