Vapaaehtoiset avasivat tänään Helsinkiin laittoman huumeiden käyttöhuoneen – taustalla turhautuminen
Vapaaehtoiset ovat avanneet Helsinkiin laittoman huumeiden käyttöhuoneen. Kallion liepeillä sijaitsevaan Dallapénpuistoon on pystytetty teltta, johon huumeita pistämällä käyttävät ihmiset voivat tulla käyttämään turvallisesti.
Paikalla on päihdealan ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka tarjoavat ihmisille apua, neuvontaa, puhtaita käyttövälineitä ja syötävää.
Tempauksen taustalla on turhautuminen siihen, että käyttöhuoneiden perustaminen Suomessa on edennyt niin hitaasti, kertoo yksi vapaaehtoisista Juha-Pekka Pääskysaari.
– Yksinkertaisesti sanottuna tämä on kansalaistottelemattomuutta, hän sanoo.
Käyttöhuoneen pystyttämisellä halutaan myös nostaa esille sitä, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan päihdesairaisiin ihmisiin.
– Miten voi tässä yhteiskunnassa olla yksi ihmisryhmä, jonka sairauteen suhtaudutaan tällä tavalla, että sitä ei hoideta. Kyseessä on kuolemanvakava sairaus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suosittanut käyttöhuonekokeilun aloittamista Suomessa. Sen selvityksen mukaan käyttöhuoneet tavoittaisivat kaikkein marginalisoituneimpia huumeiden käyttäjiä ja ne voisivat parantaa ongelmakäyttäjien mahdollisuutta päästä terveyspalveluiden piiriin.
Suomen lainsäädäntö ei salli huumeiden käyttöhuoneita, sillä huumausaineiden käyttö ja hallussapito myös omaa käyttöä varten on kielletty. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiesselvitys suositti alkuvuonna, että käyttöhuoneiden kokeilemisesta säädettäisiin oma erillislakinsa.
Käyttöhuoneita on Euroopassa yhteensä noin 90. Ne sijaitsevat muun muassa Hollannissa, Espanjassa, Tanskassa, Ranskassa, Norjassa ja Sveitsissä.
Dallapénpuisto sijaitsee Sörnäisten metroaseman läheisyydessä. Niin kutsutun Piritorin alue on ollut viime vuosina otsikoissa alueen levottomuuden ja poliisin sinne kohdistaman erityishuomion vuoksi.
Dallapénpuistossa järjestetään tapahtumia, ja paikalliset kokoontuvat sinne erityisesti kesäisin viettämään aikaa. Puistossa käytetään myös suonensisäisiä huumeita. Sen yleisestä vessasta oli monien muiden alueen vessojen tavoin tullut käytännössä epävirallinen käyttöhuone ennen kuin se poistettiin.
Pääskysaaren mukaan käyttöhuoneiden kohtaama vastustus Suomessa perustuu väärinkäsityksiin ja ennakkoluuloihin. On muun muassa esitetty, ettei niistä olisi täällä niin suurta hyötyä, sillä ongelmakäyttö painottuu buprenorfiiniin, joka vaikuttaa pidemmän ajan kuin muut opioidit. Tämä tarkoittaa, että hengenvaara voi ilmetä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on jo lähtenyt pois käyttöhuoneesta.
Pääskysaari huomauttaa, että myös epähygieenisen pistämisen aiheuttamat infektiot ovat hengenvaarallisia ja niiden hoitaminen erikoissairaanhoidossa käy kalliiksi yhteiskunnalle.
– Jos perusterve ihminen joutuu sydänleikkaukseen, hän on siellä kolme päivää. Nämä ihmiset ovat siellä 12–16 viikkoa, ja endokardiitti maksaa yhteiskunnalle 50 000–70 000 euroa, kun se voitaisiin käyttöhuoneessa ehkäistä kahdeksan euron Kefexinillä.
– Se on aika iso ero puhumattakaan ihmisten inhimillisistä kärsimyksistä ja amputoiduista jaloista ja sormista.
Endokardiitti on bakteerin tai joskus sienieliön aiheuttama tulehdus sydämessä. Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa tulehdukselle. Kefexin on antibiootti.
Pääskysaari tyrmää myös pelon siitä, että käyttöhuoneet houkuttelisivat nuoria käyttämään huumeita.
– Olen käynyt näiden tilojen luona Tanskassa, Norjassa, Portugalissa ja Sveitsissä. Voin kertoa, että porukka, joka niissä liikkuu, ei todellakaan herätä vetovoimaa nuorissa. Nämä paikat ovat ihmisille, jotka ovat palveluiden ulkopuolella.
THL:n viime syksynä tekemän väestökyselyn mukaan käyttöhuoneita pitää täysin tai osittain hyväksyttävinä lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä, kun neljän vuoden takaisessa kyselyssä osuus oli puolet.
A-klinkkasäätiön kyselyssä enemmän kuin neljä kymmenestä vastaajasta kannatti käyttötilojen perustamista ja hieman pienempi osuus oli valmis ottamaan tilan myös omaan kuntaansa. Kyselytutkimukseen vastasi helmikuussa reilut tuhat yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.
Käyttötilakokeilua koskeva kansalaisaloite ylitti eduskuntakäsittelyyn vaaditun 50 000 allekirjoittajan rajan viime heinäkuussa.
Huumausaineisiin kuoli Suomessa toissa vuonna enemmän ihmisiä kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2021 huumausainekuolemia tapahtui 287, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta kuolemansyytilastosta. Valtaosa kuolemista oli tapaturmaisia myrkytyksiä.
Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi Suomessa 31 vuodesta 35 vuoteen, mutta täällä huumeisiin kuollaan edelleen nuorempina kuin muualla Euroopassa.
Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemien määrässä. Tilanne on synkentynyt nopeasti. Vuonna 2015 huumekuolemia oli THL:n mukaan 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä alle 20. Vuonna 2020 niitä oli jo yli 70, eli määrä lähes nelinkertaistui.
Artikkelia korjattu 25.5.2023 kello 13:36: Juha-Pekka Pääskysaari ei enää työskentele Sininauhasäätiössä.
Artikkelia korjattu 10.11. klo 11.15: Poistettu virheellinen tieto, jonka mukaan huumeisiin olisi vuonna 2020 kuollut alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa.
Julkisen sanan neuvosto on antanut artikkelia koskevan langettavan päätöksen Suomenmaalle ja STT:lle.