Journalistin ohjeiden päivitystä valmisteleva työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi – ohjeisiin tulee neljä uutta kohtaa
Journalistin ohjeiden päivitystä valmisteleva työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä.
Työryhmään kuuluvat esimerkiksi STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, toimittaja ja yrittäjä Reetta Räty sekä toimittaja ja tutkija Olli Seuri.
– Työryhmä toivoo, että esityksemme Journalistin ohjeiden päivittämiseksi vastaa tarpeeseen kirkastaa journalismin ydintä sekä yleisölle että mediakentälle. Ehdotuksen yksi tarkoitus on kannustaa media-alaa läpinäkyvyyteen journalistisessa työssä, työryhmä sanoo esityksessä.
Ryhmä on muun muassa esittänyt ohjeisiin neljää kokonaan uutta kohtaa. Ohjekohtien lukumäärä lisääntyy kuitenkin vain yhdellä, koska osa vanhoista kohdista yhdistettiin toisiinsa.
Ensimmäinen uusi kohta koskee journalismin ulkopuolisen rahoituksen määrittelyä ja säätelyä niin, että ero kaupalliseen yhteistyöhön pysyy selvänä eivätkä mahdolliset ulkopuoliset rahoittajat pääse vaikuttamaan journalistisiin sisältöpäätöksiin.
– Samalla tuodaan näkyväksi se, että journalismilla voi kuitenkin olla tällaisia rahoittajia esimerkiksi erilaisten työskentelystipendien muodossa. Jatkossa tämä tulisi aina kertoa yleisölle, mitä ei aiemmin ole edellytetty, esityksessä sanotaan.
Toinen kohta koskee läpinäkyvyyden lisäämistä tilanteissa, joissa julkaistun jutun asiasisältöön tehdään merkittäviä muutoksia. Näistä tulisi esityksen mukaan kertoa yleisölle samoin kuin aiemmin korjauksista.
Tämän muotoilussa on kuitenkin pyritty selvyyteen siinä, ettei vaadita jokaisen muuttuvan uutisen päivityksen selittämistä lukijalle.
Kokonaan uusi teema Journalistin ohjeissa koskee sitä, ettei kenenkään henkeä tai terveyttä pitäisi tarpeettomasti vaarantaa.
– Uutistoimituksissa tämä ei tietenkään ole uusi asia, vaan turvallisuusnäkökohtia on totuttu pohtimaan monissa eri yhteyksissä. Siitä ei kuitenkaan ole käyty kovin paljoa alan yhteistä keskustelua, työryhmä sanoo esityksessä.
Uuden teeman tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä harkintaa, jota esimerkiksi panttivankitilanteiden, poliisioperaatioiden, onnettomuustilanteiden ja kriisialueiden uutistyössä tehdään, ja tuoda se journalismin itsesääntelyn piiriin.
– Uskomme tämän lisäävän muun yhteiskunnan luottamusta mediaan ja myös sitä ymmärrystä, että myös näissä asioissa media tekee julkaisuharkinnan itse eikä pelkästään noudata viranomaisten ohjeita.
Neljäs kohta koskee aiemmin julkaistun toimituksellisen sisällön poistamisen periaatteita, jotka ovat tähän asti olleet vain JSN:n lausumassa vuodelta 2018. Nyt ne sisällytettäisiin omana kohtanaan Journalistin ohjeisiin.
– Lähtökohtana periaatteissa on, että toimitukselliset sisällöt ovat historiaa, jonka saa poistaa vain erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtäville poistoille pitää olla journalistisesti kestävät perusteet. Kohta ei rajoita tuoreiden julkaisujen poistamista joko kokonaan tai osittain, esityksessä sanotaan.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallitus (Jusanek) nimitti työryhmän valmistelemaan Journalistin ohjeiden päivitystä vuosi sitten.
Työryhmä jätti tämän ehdotuksensa perjantaina Jusanekin hallitukselle, joka on välittänyt ehdotuksen eteenpäin Jusanekin jäsenyhteisöille ja JSN:n niin sanotuille erillisjäsenille. Jusanek antaa työryhmälle jatko-ohjeet kevätkokouksessaan 18.3.
Työryhmä tekee palautteen pohjalta tarkennetun ehdotuksen Jusanekille, joka päättää Journalistin ohjeiden päivityksestä ylimääräisessä kokouksessa huhtikuussa.
Päivitetyt Journalistin ohjeet on määrä julkistaa toukokuussa.