JEF-maat kokoontuvat Helsinkiin – "Kaikki huomio keskittyy Britannian rooliin," sanoo tutkija
Suomessa järjestetään tällä viikolla JEF-maiden huippukokous, jota isännöi presidentti Alexander Stubb Presidentinlinnassa torstaina.
Kokoukseen osallistuvat presidentti Stubbin lisäksi muun muassa Britannian pääministeri Keir Starmer, Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.
Kokoukselta odotetaan muun muassa sitä, kuinka vahvan signaalin Britannia lähettää sitoutumisestaan JEF-yhteistyön vahvistamiseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkijatohtori Eoin McNamara STT:lle.
– Kaikki huomio keskittyy Britannian johtavaan rooliin ja sitoutumiseen sekä siihen, mitä signaaleja se lähettää. Ovatko ne kädenlämpöisiä, vai onko maa täysin sitoutunut? Ja ohjaako se resursseja JEF:n kehittämiseen?
Tutkijan mukaan JEF:n kaltaiset kansainväliset aloitteet kuivuvat helposti kasaan, jos niillä ei ole vahvaa johtajaa, joka pitää jäsenmaat sitoutuneina hankkeeseen pitkäjänteisesti.
Siksi juuri Britannian rooli on ratkaiseva.
– Britannian isot ongelmat koskevat sitä, pystyvätkö he pitämään puolustusmenonsa nykyisellä tasollaan tai kasvattamaan niitä. Heillä on joitakin hyvin merkittäviä rakenteellisia ongelmia asevoimissaan liittyen rekrytointiin ja henkilökunnan säilyttämiseen.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama monenkeskinen puolustusyhteistyökehys, jossa ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
JEF:n tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF-yhteistyötä tehdään ennen kaikkea Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
JEF-maiden edustajien lisäksi kokoukseen osallistuvat etäyhteydellä myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney.
Kanada ei ole vielä liittynyt JEF-yhteistyöhön, mutta harkitsee sitä parhaillaan.
– Saatamme saada hieman selkeyttä siihen, mikä Kanadan kanta on. (Liittyminen) olisi tietysti hyvä uutinen Pohjoismaille, koska se tarjoaa uuden välineen, jonka kautta Kanadaa voidaan integroida kollektiiviseen turvallisuuteen, McNamara sanoo.
Kanada pyrkii vahvistamaan asevoimiaan Yhdysvaltojen muututtua yhä arvaamattomammaksi liittolaiseksi ja naapuriksi presidentti Donald Trumpin toisella kaudella.
Kanada on mukana arktisen alueen turvallisuudessa jo ennestään Naton kautta, ja JEF-yhteistyö täydentäisi tätä, tutkija arvelee.
– Kanada on entistä tärkeämpi arktinen maa, ja se toimii hieman vastapainona Yhdysvalloille, joka on entistä kiinnostuneempi arktisesta alueesta mutta entistä kiistanalaisempi, mikä on nähty Trumpin ja Grönlannin kohdalla, McNamara sanoo.
Huippukokouksen keskustelujen aiheena ovat muun muassa JEF-maiden tuki Ukrainalle ja Euroopan turvallisuustilanne, kertoi presidentin kanslia tiedotteessa.
Valtionpäämiehet ja hallitusten johtajat vierailevat myös Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivassa. Torstain päätteeksi presidentti Stubb isännöi päivällistä.
Trump on esiintynyt jälleen happamana Yhdysvaltain Nato-liittolaisia kohtaan, koska maat ovat olleet haluttomia osallistumaan Hormuzinsalmen turvaamiseen ja mahdollisiin sotatoimiin Lähi-idässä.
Onko JEF-yhteistyöstä paikkaamaan sitä aukkoa, jonka Naton uskottavuusongelma on jättänyt?
– JEF ei todellakaan ole korvike Natolle, vaan sitä tukeva hanke. — Näissä kokouksissa se näyttäytyy poliittisesti suurempana kuin se onkaan, McNamara arvioi.
Erona Natoon JEF:n toiminta ei vaadi kaikkien jäsenmaiden konsensusta, vaan maat voivat osallistua tai jäädä toiminnan ulkopuolelle halutessaan.
JEF perustettiin vuonna 2014, ja Suomi liittyi siihen vuonna 2017. JEF-maat kokoontuivat huippukokoukseen viimeksi toukokuussa 2025 Norjassa.
Britannian sisäpolitiikan epävakaus voi heijastua kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Oikeistopopulistipuolue Reform UK on kannatuskyselyiden suosituin puolue ja työväenpuolueen pääministeri Starmer erittäin epäsuosittu.
Mitä se tietää Pohjolan turvallisuudelle, jos Britannian ruoriin nousee laitaoikeiston johtohahmo Nigel Farage?
– (Farage) muistuttaa Trumpia, joka on välillä halukas puuttumaan sotilaallisesti maailmalla ja välillä taas uhkaa vetäytyä isolationismiin, irlantilaistutkija sanoo.
Faragen toimintaa sotilaallisen yhteistyön suhteen on vaikea ennustaa. Päivinään EU-eroa ajaneessa itsenäisyyspuolue Ukipissa hän kannatti Britannian armeijan kasvattamista aikana, jolloin tämä ei ollut politiikan valtavirran näkemys, McNamara huomauttaa.
– Vahva brittiarmeija olisi varmasti hänen intressinään, mutta kysymys kuuluu, miten hän näkee yhteistyön?
Britannian seuraavat parlamenttivaalit on määrä järjestää viimeistään elokuussa 2029, mutta ennenaikaiset vaalit ovat maassa olleet viime vuosina enemmänkin sääntö kuin poikkeus.