Jättiläispandoja odotetaan jo kiihkeästi Ähtäriin – "Pandapariskunta on oikein mukava"
– Pandapariskunta on oikein mukava. Uros on aktiivinen ja kova syömään. Naaras on hieman ujompi ja rauhallisempi, mutta erittäin kaunis panda, kertoo Ähtärin eläinpuiston pandahoitajaksi valittu 30-vuotias Anna Palmroth. Hän on juuri palannut kuukauden kestäneeltä koulutusmatkalta Kiinasta.
Matkan aikana Palmroth tutustui kiinalaisten eläintenhoitajien kanssa Suomeen saapuvaan jättiläispandapariskuntaan, yleisesti pandaan eläinlajina sekä niiden hoitoon, käyttäytymiseen ja ruokintaan.
– Odotan pandojen saapumista Suomeen ja sitä, että pääsen aloittamaan niiden kanssa kunnolla työt ja tutustumaan lisää niihin. Innolla odotetaan, Palmroth sanoo.
Klinikkaeläinhoitajan koulutuksen saanut Palmroth toimi aiemmin delfiininkouluttajana Tampereen Särkänniemessä. Delfiinit siirrettiin elokuussa 2016 Kreikkaan.
Ähtärin eläinpuiston vt. toimitusjohtajan Kari Vainion mukaan tavoitteena on, että pandat saapuvat Suomeen tammikuussa. Yleisö pääsisi tällöin tutustumaan niihin helmikuussa.
Pandahoitajaksi oli noin 200 hakijaa, joista osa oli ulkomaalaisia.
Pandapariskunta on parhaillaan karanteenissa Kiinassa ja karanteeniin se joutuu myös Suomeen saavuttuaan, kertoo Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.
Seppäkoski on osallistunut monesti villieläinten kuljetuksiin, ja näin käy myös jättipandojen kohdalla. Hänen lisäkseen siirto-operaatiossa ovat aikanaan mukana ainakin eläinlääkäri ja hoitaja.
– Jokaista eläinlajia varten on olemassa erikoislaatikko kuljetusta varten. Jokaiselle on omat mitoituksensa, tilavaatimuksensa, ja kaikilla pitää olla sopiva lämpötila matkalla, Seppäkoski sanoo.
Pandoilla lämpötilan pitää olla kuljetuksen aikana 15–20 astetta. Lentomatkalla pandoilla on myös omat sapuskansa.
Suomeen tulevaan pandapariskuntaan Seppäkoski on tutustunut jo Kiinassa käydessään. Uros on hänen mukaansa 4-vuotias ja naaras 3-vuotias.
Pariskunnalle toivotaan jälkikasvua, mutta ilouutista ei kannata odotella ihan heti. Ähtärin pandat kun ovat sukukypsiä vasta muutaman vuoden kuluttua.
– Jälkikasvu, eli uhanalaisen lajin geneettisen perimän säilyttäminen, on koko asian varsinainen ydin, Seppäkoski sanoo.
Ähtärin eläinpuisto on mukana pandojen suojeluohjelmassa, jonka tavoitteena on uuden geneettisen perimän vienti pandan luontaisille asuinsijoille.
– Niinpä (Ähtärissä syntyvät) pennut palautetaan 2–3-vuotiaina Kiinaan. Niiden jälkeläiset puolestaan palautuvat pandakeskukseen (Kiinan metsähallinnon alainen suojelukeskus) ja näiden jälkeläiset ovat vasta lähdössä luontoon, Seppäkoski selittää.
Itse pandapariskunta on Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella.