Irtisanomislaki sähköisti eduskunnan – Sipilä vetosi työllisyyden kasvuun, vasemmisto-oppositio keskittyi uhkakuviin

Oppositio ei ottanut eduskunnassa kuuleviin korviinsa hallituksen väitettä, jonka mukaan irtisanomissuojan keventäminen alle kymmenen hengen yrityksissä alentaisi kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Vaikka hallituksen tiedonannossa oli varsinaisesti kyse työllisyyspolitiikan linjasta, keskustelun ytimessä oli työmarkkinailmapiiriä kiristänyt irtisanomislaki.

Tiedonannon esitellyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vetosi hallituskauden saavutuksiin talouden ja työllisyyden saralla.

Työllisyysaste on noussut melkein 72 prosenttiin ja maassa on 115 000 uutta työssä kävijää.

– Hallituskauden alkaessa ennusteet eivät luvanneet hyvää – ei taloudelle eikä työllisyydelle. Suomi oli ollut uudistamatta pitkään. Vatuloinnin oli loputtava. Oli selvää, että suunta ei kääntyisi ilman kipeitä päätöksiä, Sipilä muistutti.

Kansanvaltaista järjestelmää ohjataan tästä talosta – ei tämän talon ulkopuolelta.

Matti Vanhanen

Sananvaihto debatin alettua oli odotetun kipakkaa.

Erityisesti pääoppositiopuolue SDP syytti hallitusta työmarkkinariitojen ja pelon ilmapiirin lietsomisesta.

Hallituspuolueiden riveissä opposition heitot kiistettiin ja leimattiin tuulesta temmatuiksi.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Matti Vanhanen puolusti eduskunnan asemaa ylimmän valtiovallan haltijana.

– Maltillinen mutta yksiselitteisen määrätietoinen viesti kaikille osapuolille on, että kansanvaltaista järjestelmää ohjataan tästä talosta – ei tämän talon ulkopuolelta, kansanedustaja kuittasi lakkotoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen suuntaan.

Vanhasen mukaan hallituksen tiedonannossa on kyse siitä, että poliittiseen lakkoon vastataan poliittisin keinoin.

SDP:n Eero Heinäluoma ei käsittänyt, miten irtisanomissuojan keventäminen voisi kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä.

– Tämän hallituksen ajattelun ydin on pienissä yrityksissä olevien tavallisten ihmisten työehtojen heikentäminen, Heinäluoma sivalsi.

Heinäluoman mukaan uudesta irtisanomislaista kärsisi 300 000 pienten yritysten työntekijää, jotka joutuisivat uuteen epävarmuuden tilaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä demarikonkarin väitteissä ei ollut mitään perää.

– Minusta on väärin pelotella ihmisiä, jotka ovat töissä. On myös väärin puhua pärstäkerroinlaista, koska se ei ole totta. Vasemmistolaitaa kuunnellessa tuntuu siltä, että Suomessa ei tarvitsisi enää tehdä mitään, vaikka nykyisellä työllisyysasteella hyvinvoinnista joudutaan tinkimään tulevaisuudessa.

Irtisanomislain vastuuministeri Jari Lindström (sin.) vakuutti eduskunnalle, että lain lopullinen muotoilu on Euroopan sosiaalisen peruskirjan, YK:n työjärjestö ILO:n ja perustuslain vaatimusten mukainen.

Hän totesi, että työelämän muutosten tekeminen lienee tuleville hallituksille vielä vaikempaa kuin nykyiselle.

– Ei voi kuitenkaan olla niin, että vaihtoehtoina ovat: valtio maksaa, valtio maksaa ja valtio maksaa. Pitää olla valmis tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka osuvat omaan kannattajakuntaan, työministeri jyrähti vasemmiston suuntaan.

Vastapuoli sanoi, ettei heillä ole mandaattia neuvotella – kenen kanssa me neuvottelemme?

Juha Sipilä

Mielipidetiedusteluja johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haastoi pääministeri Sipilää työmarkkinoiden kyräilevästä tunnelmasta ja vaati keskustajohtajaa luopumaan irtisanomislaista.

Rinne esitti irtisanomissuojan keventämisen sijaan työsuhdeneuvonnan lisäämistä pieniin yrityksiin, joilla on vaikeuksia irtisanomiskysymyksissä. Lisäksi SDP tukisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

– Näitä nämä sosiaalidemokraattiset keinot juuri ovat: valtion piikkiin lisää tukea yrityksille. Tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka oikeasti muuttavat työmarkkinoita, Sipilä tyrmäsi Rinteen ehdotukset.

Lisäksi Sipilä torjui väitteet, joiden mukaan hallituksella ei olisi halua neuvotella ay-liikkeen kanssa.

– Kyllä on yritetty neuvotella! Viimeksi keskiviikkona tapasin kaikki palkansaajajärjestöjen edustajat. Vastapuoli sanoi, ettei heillä ole mandaattia neuvotella – kenen kanssa me neuvottelemme?

Sipilä muistutti, että hallitus uudistaa työmarkkinoita, jotta yhä useampi voisi herätä aamulla työpäivään sekä kokea osallisuutta.

Irtisanomislain tavoitteena olisikin, että uupuneet pienyrittäjät uskaltaisivat työllistää ja palkata itselleen työkaverin.

– Olen huolissani työmarkkinatilanteesta. Poliittisilla lakoilla vastustetaan linjaa, joka on tuonut Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Sipilän mielestä Suomessa on tavoiteltava täystyöllisyyttä.

– Me (hallitus) haluamme, että työttömyys menee niin alas, että yritykset kilpailevat työntekijöistä työehdoilla.