Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys, totesi presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessaan – "Jokaisen meistä otettava vastuuta"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti perinteisessä uudenvuodenpuheessaan esille ilmastonmuutoksen ja korosti sen olevan todellinen uhka, ei mielipidekysymys.

– Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet. Hyvä kun herättivät, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan ilmastonmuutoksen suhteen on toimittava nopeasti, sillä olemme takamatkalla.

– Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme. Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on Niinistön mukaan vakaa, mutta tapahtumat maailmalla vaikuttavat meihin. Hän huomautti, että viime aikoina vain harva kansainvälisen politiikan tapahtuma on ollut toivottu.

– Kuluneen vuoden aikana Pohjois-Korean kärjistävä asekehittely on ollut uusi lisä muutoinkin mittavaan turvallisuusuhkien luetteloon.

Niinistön mukaan on yhä selkeämpää, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat siellä, missä asioista päätetään.

– Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.

Niinistö muistutti puheessaan myös YK:n merkityksestä kansainvälisessä politiikassa. Niinistön mukaan YK on puutteistaan huolimatta korvaamaton toimija kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.

Niinistö sanoi, että YK:sta tuli joulun alla sekä myönteinen että pahaenteinen viesti.

– Myönteistä oli, että turvallisuusneuvosto kykeni yksimielisyyteen Pohjois-Korean lisäpakotteista. Pahaenteistä taas, että Yhdysvallat on esittänyt kovasanaista kritiikkiä maailmanjärjestön toimintaa kohtaan.

Puheensa aluksi Niinistö muistutti alkavan vuoden merkityksestä. Nyt tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymistä seuranneesta sisällissodasta. Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset, Niinistö totesi.

– Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.

Itsenäisyyden alku ei ollut ”yhdessä” vaan pahasti erillään, Niinistö jatkoi viitaten itsenäisyyden juhlavuoden tunnussanaan. Hänen mukaansa historian suhteen on uskallettava olla rehellinen.

– Vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen. Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.

Niinistön mukaan luottamus kansanvaltaan kasvoi vasta vuosikymmenten myötä.

– Oppi näistä vaiheista meille on selkeä: on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä.

Puhuessaan Suomen taloudesta Niinistö painotti Suomen velkaantumista ja riippuvuutta keskuspankeista. Hän sanoi, että vaikka talous on hukatun vuosikymmenen jälkeen kääntynyt nousuun ja työllisyys alkanut parantua, kansantalous ei ole vielä vuoden 2008 tasolla.

– Vailla kasvuakin sekä julkinen että yksityinen kulutus ovat kuitenkin lisääntyneet, sen on mahdollistanut runsas velkaantuminen. Velkaa taas on ollut tarjolla keskuspankkien valtavien elvytystoimien myötä.

Niinistö muistutti, että vientimaana Suomi on riippuvainen kysynnästä maailmalla. Hänen mukaansa täytyy tiedostaa, että velkaantuneena taloutena Suomi on hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta.

– On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen. Kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.

Niinistö muisti puheessaan myös nuoria. Hän kertoi ilahtuvansa nuorten kiinnostuksesta ryhtyä yrittäjiksi, mutta myös kantavansa huolta nuorista. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan nuoret ovat huolissaan turvattomuudesta.

– Uhan tunne ei niinkään nouse ulkoa vaan yhteiskuntamme sisältä, kuten esimerkiksi huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta.

Niinistö päätti puheensa sitaattiin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.

– Maailma muuttuu, mutta jotakin samaa jää. Jo Seitsemän veljeksen Juhani tiesi, kuinka ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”

Presidentin perinteinen uudenvuodenpuhe on arvokas instituutio, jossa valtionpäämies pääsee puhumaan ja näyttämään suuntaa suoraan kansalaisille.

Ensimmäisen uudenvuodenpuheen piti presidentti P.E. Svinhufvud radiossa vuonna 1935.

Ensimmäisen televisioidun puheen piti presidentti Urho Kekkonen vuonna 1958.