Ilmastoahdistus ja -pakolaiset esillä presidenttitentissä – Rehn toivoi yhteiskuntaan enemmän empatiaa ja myötäelämistä
Ilmastonmuutos, siitä kumpuava ahdistus sekä ilmastopakolaisuus nousivat Talk Helsinki- keskustelutapahtuman presidenttitentin ykkösaiheiksi.
Olli Rehn (kesk.) kertoi tunnistavansa ilmastoahdistuksen ja vertasi sitä oman nuoruutensa sukupolvikokemuksiin, joissa vastustettiin ydinaseita ja marssittiin rauhanmarsseilla.
– Tunne ja järki eivät ole mielestäni toisilleen vastakkaisia. Minusta ei haittaisi, jos me Suomessa kokisimme enemmän empatiaa ja myötäelämistä yhteiskunnassa, Rehn sanoi ja sai yleisöltä aplodit.
Rehnin mukaan tärkeintä olisi kuitenkin pyrkiä pääsemään ahdistuksesta yli ja siirtyä toimintaan. Tekojen puolesta puhuivat myös Mika Aaltola ja Pekka Haavisto (vihr.).
Tentin neljäs osallistuja Jussi Halla-aho (ps.) huomautti, että henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytymistä.
– Pidän vastuuttomana, että lapsiin ja nuoriin lietsotaan paniikkia. Olen huolissani maapallon tulevaisuudessa siinä missä muutkin, mutta asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti, Halla-aho sanoi.
Presidenttiehdokkaiden ensimmäisessä kohtaamisessa puhuttiin myös ilmastopakolaisuudesta. YK:n arvion mukaan maailmassa voi olla vuonna 2050 jopa miljardi ilmastopakolaista.
Aaltola nosti esiin geopoliittiset riskit.
– Suomalaisuuteen on aina liittynyt tietty vieraanvaraisuus. Täältä on muutettu ja tänne on muutettu. Keskeistä on nyt se, että geopoliittiset riskit yhdistettynä ilmastonmuutokseen tuottavat meille tarpeen hallita Euroopan ja Suomen rajoja, Aaltola sanoi.
Rehn kertoi kokemuksistaan vuoden 2016 pakolaiskriisin ajoilta. Hänen mielestään Suomessa olisi tärkeä vahvistaa kokonaisturvallisuuden toimijoiden yhteistyötä ja koordinaatiota. Samoin Suomen tulisi tehdä tiivistä kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.
Haavisto huomautti, että ilmastopakolaisuudesta puhuttaessa ei enää välttämättä edes tarkoiteta pelkästään Afrikkaa, vaan myös Etelä-Eurooppaa, jonka ennätyshelteet maastopaloineen ovat herättäneet ihmisiä tänä kesänä.
– Joskus aina tulee tunne, ettei ihmisiä haluta auttaa täällä, mutta ei auteta sielläkään. Minusta olisi tärkeää, että ihmisiä voitaisiin auttaa heidän omilla alueillaan, Haavisto sanoi.
Halla-ahon mukaan tärkein pakolaisuutta ja “elintasosiirtolaisuutta” synnyttävä tekijä on Afrikan väestönkasvu, ei ilmastonmuutos, vaikka silläkin on epäilemättä jokin rooli.
– Tämä väestönkasvu tavallaan vetää maton alta siltä kehitykseltä, joka kehittyvissä maissa olisi muuten mahdollista saada aikaiseksi. Väestönkasvu ylläpitää kurjuutta, köyhyyttä ja huonoa hallintoa.
Väestönkasvu ylläpitää kurjuutta, köyhyyttä ja huonoa hallintoa.
Jussi Halla-aho (ps.)
Ehdokkailta kysyttiin myös presidentin valtaoikeuksista ja siitä, pitäisikö presidentin pystyä tekemään tehdä jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Rehnin mukaan ilmastoasiat ovat presidentin yksi aivan keskeisimmistä tehtävistä, sillä puhutaan Suomen tulevaisuudesta.
– Presidentin valtaoikeudet ovat suunnin piirtein kohdallaan tällä hetkellä. Presidentin ydintehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa presidentin kanssa – enkä laita kolmea pistettä väliin – ja lisään vielä, eduskunnan tukeen nojaten, Rehn kuvasi.
Rehnin mielestä ilmastonmuutoksen hidastamisessa on Suomessa keskitytty vääriin asioihin, kun on nahisteltu nieluista ja metsistä, kun tosiasiassa isot kysymykset ovat energiatalouden suunnanmuutoksessa.
Haavisto muistutti, että presidentti voi olla ilmastoasioissa arvo- ja mielipidejohtaja, kuten nykyinen presidentti Sauli Niinistö on osoittanut. Presidentti voi Haaviston mukaan toimia myös viennin veturina esimerkiksi puhtaassa vetyteknologissa.
Myös Aaltola totesi, että presidentin ulkopoliittisiin tehtäviin liittyy myös ilmastonmuutos.
Halla-aho ei korostanut ilmastoasioiden tärkeyttä. Hänen mukaan ilmastotyötä tehdään lainsäädännöllä, josta käytännössä mikään ei suoraan liity presidentin valtaoikeuksiin.
Presidentin valtaoikeudet ovat suunnin piirtein kohdallaan tällä hetkellä.
Olli Rehn (kesk.)
Presidenttiehdokkaiden ensimmäisen tentin keskustelunsävy oli suorastaan herrasmiesmäisen sopuisa.
Tentin alussa toimittajat haastoivat ehdokkaita yksittäisistä asioista. Aaltolalta kysyttiin hänen ohuesta poliittisesta kokemuksesta, Haavistolta pelolla johtamisesta ja Halla-aholta arkeologisista kaivauksista viitaten perussuomalaisten ympärillä käytyihin mediakohuihin.
Rehniltä kysyttiin, että mitä hän vastaa kritiikkiin, jonka mukaan häneltä puuttuu karisma. Rehn vitsaili, ettei ole harmaa, vaan albiino, mikä oli ihan eri asia.
– Jos harmaudella viitaataan luotettavuuteen, harkintaan ja malttiin, niin ne eivät mielestäni ole lainkaan huonoja ominaisuuksia Suomen tasavallan presidentille, Rehn sanoi.