IL: Valmisteilla olevassa uudessa vaalijärjestelmässä halutaan pienentää piilevää äänikynnystä, joka suosii keskustaa

Eduskuntavaalit

Oikeusministeriö (OM) on valmistellut vaalijärjestelmän uudistamista eduskuntavaaleissa.

Iltalehti kertoo OM:n vaalijohtajan Arto Jääskeläisen perustelevan muutoksen tarvetta sillä, että piilevät äänikynnykset vaihtelevat nyt liikaa.

– Uudellamaalla tarvitaan läpimenoon laskennallisesti noin 2,5 prosenttia annetuista äänistä, mutta Lapissa noin 10 prosenttia. Äänestäjät ovat eriarvoisessa asemassa: pienessä vaalipiirissä pienelle puolueelle annettu ääni menee useimmiten ns. hukkaan, suuressa vaalipiirissä ei välttämättä, Jääskeläinen kirjoittaa muistiossaan.

Iltalehti kertoo, että OM:n tekemien laskelmien mukaan nykymalli suosii varsinkin keskustaa.

Äänet lasketaan d’Hondtin menetelmällä, ja piilevä äänikynnys kertoo, kuinka paljon puolueen on saatava vaalipiirissä annetuista äänistä saadakseen sieltä läpi yhden kansanedustajan.

Esimerkiksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai eduskuntapaikoista 24,6 prosenttia, vaikka puolueen ääniosuus oli 21,1 prosenttia, IL havainnollistaa.

IL:n tietojen mukaan vaalijohtaja Jääskeläinen on jo esitellyt eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostuvalle parlamentaariselle vaalityöryhmälle vaihtoehtoina olevat uudet vaalijärjestelmät.

Niitä ovat IL:n mukaan vaalialuemalli, tasauspaikkajärjestelmä, vaalipiirien muokkaaminen tai d’Hondtin korvaaminen toisella, St. Lagüesin laskentamenetelmällä.

Oleellista malleissa olisi piilevän äänikynnyksen merkityksen väheneminen.

IL:n mukaan Jääskeläinen varoittaa, että Suomessa saattaa pian toteutua tilanne, jossa eduskuntavaaleissa eniten ääniä saava puolue ei saa eduskuntaan eniten kansanedustajia.

Lehden mukaan oikeusministeriö ennustaa, että piilevä äänikynnys nousee nykyjärjestelmässä seuraavissa eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiirissä 12,5:een, Satakunnan vaalipiirissä 11,1:een, Keski-Suomen vaalipiirissä 9,1:een ja Hämeen vaalipiirissä 7,1:een.

Uudenmaan vaalipiirissä, jonka paikkamäärä nousisi väestönkasvun seurauksena 37:ään (+1), äänikynnys olisi vain 2,6 prosenttia.