HS: Tilastot kertovat, että kiky puree – Lintilä: Se mitä haettiin, on saavutettu
Helsingin Sanomat on tutkaillut Eurostatin perjantaina julkaisemia tilastoja ja toteaa niiden valossa hallituksen myötävaikutuksella syntyneen kilpailukykysopimuksen selvästi purevan.
Työvoimakustannukset ovat Suomessa laskeneet peräti 2,7 prosenttia tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, toisin kuin suurimmassa osassa EU-maita.
Euroalueella työvoimakustannukset nimittäin nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia ja koko EU:ssa 1,7 prosenttia.
Vain Luxemburgissa ja Hollannissa työvoimakustannukset olivat laskusuunnassa, mutta vain 0,1 prosentin verran. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työvoimakustannukset nousivat lähes saman verran kuin Suomessa laskivat.
– Kyllä tämä pystytään selittämään kikyllä suurimmalta osin. Puheet siitä, että sillä ei ole merkitystä, voidaan unohtaa, elikeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toteaa.
Hän huomauttaa, että kilpailukykysopimuksen päätavoitteena oli nimenomaan saada kiinni tärkeimpiä kilpailijamaita Ruotsia ja Saksaa.
– Se mitä haettiin, on saavutettu. Haluan kiittää niitä, jotka tätä olivat tekemässä. Erityisesti nostan hattua työntekijäpuolelle, Lintilä sanoo.
Ministeri korostaa olevan hyvin harvinaista missään päin maailmaa, etta työntekijäpuoli on niin laajassa mittakaavassa valmis tulemaan vastaan.
Hyvät näkymät eivät kuitenkaan vielä avaa hänen mukaansa ovea julkisen talouden paisuttamismahdollisuuksille.
– Oma käsitykseni tosin on, että verotulokertymä on suurempi kuin valtiovarainministeriö on arvioinut. Se antaa jonkinlaista liikkumatilaa, Lintilä sanoo.
Hän korostaa, että isot rakenteelliset uudistukset, sote- ja maakuntauudistus, ovat edelleen välttämättömiä.
– Ne ovat kaiken a ja o. Ulkomaiset arvioijat seuraavat, saammeko ne tehtyä.
Myös talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) iloitsee myönteisestä kehityksestä.
– Tämä on hyvä asia, erityisesti kun katsotaan keskisimpiä kilpailijamaitamme, joista olemme jääneet viimeisen kymmenen vuoden aikana pahasti kilpailukyvyssä jälkeen, hän kommentoi.
Tilasto osoittaa, miten merkittävä vaikutus kikyllä isossa kuvassa kaikista epäilyksistä huolimatta on.
– Todelliset vaikutukset alkavat näkyä vasta myöhemmin tämän vuoden lopulla, Lohi sanoo.
Hän uskoo, että alkuun saatu hyvä kehitys ja talouden odotettua nopeampi kasvu luovat edellytyksiä myös toistaiseksi heikohkojen työllisyyslukujen kohentumiselle. Jatkuessaan kasvu alkaa näkyä myös valtiontaloudessa.
– Tämä luo uskoa tulevaisuuteen. Hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja ja valittu linja tuottaa tulosta.
Merkittävät säästötoimet on tehty eikä Lohen mukaan paineita lisäsäästöihin ole enää samalla tavalla kuin aiemmin.
– Mikäli hallituksen loppukaudesta jää pelivaraa, sitä pitää suunnata sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteella niille tahoille, jotka ovat säästöistä eniten kärsineet.
Myös Lohi haluaa kiittää työmarkkinaosapuolia kiky-sopimuksen saattamisesta maaliin.
– Hehän sen tekivät. Ehkä sopimusta ei olisi syntynyt ilman Sipilän sinnikkyyttä, mutta työmarkkinajärjestöt sen tekivät. Pienipalkkaiset työntekijät joutuivat isojen uhrausten eteen, mutta niiden kautta syntyy lisää työpaikkoja ja Suomi nousee.