HS: EU ei vedättänyt nieluneuvotteluissa, Kimmo Tiilikainen kertoo – ex-ministeri avaa, miten uusikin hallitus voi onnistua unionin pöydissä
Hiilensidonnan takapakin takia Suomi saattaa EU-säännösten takia joutua hiilinielupolitiikassa maksumieheksi. Tämän on useaan otteeseen syytetty johtuvan Suomen huonosta neuvottelemisesta.
Vuosien 2015–2019 ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kumoaa väitteen.
– Hölynpölyä, Tiilikainen tiivistää sanomansa Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa.
Hän oli avainasemassa, kun EU:n maankäyttösektorin tavoitteita vuosille 2021–2025 laadittiin.
HS kertoo, että sen ”käymistä taustakeskusteluista syntyy kuva, että Tiilikainen todella pani poliittisen arvovaltansa peliin, jotta Suomi saisi metsäalansa näkökulmasta mahdollisimman edullisen tuloksen”.
Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus pyrki nostamaan Suomen hakkuut yli 80 miljoonan kuutiometrin vuositasolle. Biotaloudesta haettiin vastausta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja Suomen taloudelliseen kasvuun.
Arvio kestävistä hakkuumääristä perustui asiantuntijalaskelmiin, joita nyt pidetään ylioptimistisina.
Neuvottelujen saavutukset Suomelle ovat kuitenkin kiistattomat. Tiilikaisen mielestä neuvottelutuloksista saavutetaan suurin hyöty vasta seuraavalla, vuosien 2025–2030 tavoitekaudella.
– Voitto oli, että malli parani, mutta silti se on meille vaikea.
Voitto oli, että neuvotteluissa Suomen hakkuiden ja metsänhoidon vertailukaudeksi saatiin 2000-vuosikymmen 1990-luvun sijaan. Tämä salli Suomelle suuremmat hakkuut.
Vuoteen 2030 ulottuvalle kaudelle taas komissio hyväksyi vertailutasoksi vuosien 2016–2018 mitatut maankäytön ja metsien nielut, HS kertoo. Tässä Suomen vaikuttamisella oli suuri rooli, Tiilikainen sanoo lehdelle.
– Tavallaan komissio siinä myönsi, että edellinen malli oli susi.
Metsä-, bio ja kiertotalouden kannalta tilanne on edullinen, sillä vuonna 2018 Suomessa tehtiin historian suurimmat hakkuut.
Tiilikainen tapasi neuvotteluissa HS:n mukaan EU:n komission ja Saksan edustajia ja tarkensi laskelmia mahdollisimman salliviksi. Suomi myös tarvitsi omat räätälöidyt joustonsa, joiden niidenkin kanssa Tiilikainen ja muut neuvottelijat onnistuivat.
– Suomen pysyvän EU-edustuston työntekijät sanoivat minulle myöhemmin, että kyseessä oli Suomen EU-historian suurin vaikuttamisponnistus jäsenyysneuvotteluiden jälkeen, Tiilikainen kertoo lehdelle.
Kaikkea ei silti saatu, eikä olisi voinutkaan. Jos tuleva hallitus haluaa mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa Suomen asian puolustamisessa, Tiilikaisella on tälle vinkki.
– Jos haluat vaikuttaa maasi asioihin EU:ssa, luottamus on ansaittava EU-pöydissä sillä, että toiset uskovat sinun sitoutuneen myös yhteisiin tavoitteisiin.