Historia | Maailman ehkä tärkein asiakirja allekirjoitettiin 80 vuotta sitten
Yhdistyneet kansakunnat -järjestö eli YK täyttää syksyllä 80 vuotta. Maailmanlaajuisesta yhteistyöjärjestöstä sovittiin tosin jo aiemmin kesällä 1945.
Huomenna torstaina 26. kesäkuuta tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun YK:n peruskirja allekirjoitettiin Yhdysvaltojen San Franciscossa. Peruskirjan allekirjoitukset jatkuivat toki tämänkin jälkeen yhä uusien ja uusien maiden osalta. Asiakirja astui voimaan lokakuussa 24. lokakuuta 1945, jolloin suurin osa YK:n jäsenvaltioista oli sen allekirjoittanut.
Aiemmin YK:n kaltainen kansainvälisen yhteistyön maailmanlaajuinen järjestö oli ollut vuosina 1920–1946 toiminnassa ollut Kansainliitto. Virallisesti YK ja Kansainliitto olivat siis olemassa hetken samanaikaisesti, mutta käytännössä toinen maailmansota (1939–1945) oli jo halvaannuttanut Kansainliiton toiminnan.
Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ehkäisemään uusia sotia. Liitto jäi heikoksi, ja toinen maailmansota syttyi vuonna 1939.
YK ei ole estänyt sotien syttymistä, mutta se on kuitenkin juurruttanut itsensä paremmin osaksi kansainvälistä järjestelmää ja oikeutta kuin Kansainliitto. YK:n turvallisuusneuvosto on keskeinen sotia ehkäisevä elin, joskin sekin on monelta osin epäonnistunut tehtävässään.
YK:n rauhanturvaoperaatiot ja kehitysyhteistyöhankkeet ovat kuitenkin osoittaneet toimivuutensa.
Yhdistyneitä kansakuntia alettiin perustaa pian sen jälkeen, kun toinen maailmansota oli päättynyt Euroopassa. Sota tosin jatkui vielä Tyynellämerellä Japanin ja Yhdysvaltojen sotiessa toisiaan vastaan.
Kahden maailmansodan takia YK:sta haluttiin yhteistyöelin, keskustelufoorumi ja ristiriitojen ratkaisija, jollainen Kansainliitto ei ollut onnistunut olemaan. Peruskirjaan kirjattiin toimintaperiaatteet ja käytännön toiminnan pykälät.
Peruskirjan allekirjoittivat San Franciscossa 26. kesäkuuta 1945 yhtä lukuunottamatta kaikki perustajavaltiot, joita oli 51. Mukana olivat kaikki turvallisuusneuvoston pysyvät valtiot eli Kiina, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska.
Peruskirja koostuu johdannosta sekä 19 luvusta, joissa on kaikkiaan 111 artiklaa.
Johdannossa puhutaan pääperiaatteista taata rauha ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ensimmäinen luku kertoo tarkemmin YK:n perusperiaatteista ja tehtävistä, toinen luku kriteereistä järjestön jäsenyydelle.
Luvut kolmannesta viidenteentoista määrittelevät YK:n eri elimien tehtävät.
16. ja 17. luku kertovat YK:n asettumisesta olemassa olevaan kansainväliseen ja kansainvälisen oikeuden järjestelmään.
18. ja 19. luku määrittävät peruskirjan toimeenpanon säädöksiä.
Yhtä aikaa YK:n perustamisen kanssa oli käynnissä toisen maailmansodan jälkipyykki. Erityisen tärkeä tapahtuma kansainvälisen oikeuden kannalta oli Nürnbergin pääoikeudenkäynti, jossa tuomittiin johtavat natsi-Saksan hallintomiehet.
Nürnbergin oikeudenkäynnissä piti löytää perusteet suvereenin valtion johtajien tuomitsemiselle. Osin voi katsoa, että Nürnbergissä käytettiin taannehtivaa oikeutta, mutta perusteet toisen maan suvereniteetin rikkomiselle sekä ihmisoikeusloukkauksille löydettiin kyllä hyväksyttävässä muodossa.
Sodasta itsestään tuli ensimmäistä kertaa rikos.
Tällaista uutta maailmaa loi myös YK:n peruskirja. Peruskirjan johdanto korostaa ihmisten ja kansojen yhtäläistä arvoa. Aseiden käyttö hyväksytään peruskirjassa vain ”yhteiseksi hyväksi”.
Seuraavassa peruskirjan johdanto.
”Me Yhdistyneiden Kansakuntien kansat, vakaana tahtonamme
pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta, joka jo kahdesti nykypolven eläessä on tuottanut ihmiskunnalle sanomattomia kärsimyksiä,
uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin,
luoda olosuhteet, joiden vallitessa oikeudenmukaisuutta sekä kunnioitusta sopimuksista ja muista kansainvälisen oikeuden lähteistä johtuvia velvoituksia kohtaan voidaan pitää yllä,
edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
sekä tässä tarkoituksessa
osoittaa suvaitsevaisuutta ja elää keskenämme rauhassa hyvinä naapureina,
yhdistää voimamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi,
omaksua periaatteita ja luoda menettelytapoja, jotka takaavat sen, ettei asevoimaa käytetä muutoin kuin yhteiseksi eduksi, sekä
käyttää hyväksi kansainvälisiä toimielimiä kaikkien kansojen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi,
olemme päättäneet yhdistää ponnistuksemme näiden päämäärien toteuttamiseksi.
Tässä tarkoituksessa ovat hallituksemme San Franciscon kaupunkiin kokoontuneiden edustajiensa välityksellä, jotka ovat esittäneet oikeiksi ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi todetut valtakirjansa, sopineet tästä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjasta ja perustavat täten kansainvälisen järjestön, jonka nimenä on oleva Yhdistyneet Kansakunnat.”
Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi joulukuussa 1955. Vuonna 1956 Suomi ratifioi YK:n peruskirjan.
Lähteitä ja lisätietoa
Asetus YK:n peruskirjan voimaansaattamisesta Suomessa, Finlex