Lähestyvät EU-vaalit nostavat myös politiikan lämpötilaa – Roberta Metsola hahmottelee jo reseptiä maltillisen keskustan voittoon
Eurooppa suuntaa kohti ensi kesän europarlamenttivaaleja tilanteessa, jossa radikaalit oikeistopuolueet näyttävät saavan yhä enemmän jalansijaa Euroopassa.
Suunta on näkynyt jo hyvän aikaa monissa EU:n jäsenvaltioissa, minkä uskotaan voivan heijastua ensi kesänä myös Euroopan parlamentin valtasuhteisiin.
Tilanne ei ole jäänyt huomaamatta Strasbourgissa Euroopan parlamentin 15. kerroksessa, jossa parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola antaa haastattelua pienelle toimittajaryhmälle keskellä parlamentin syyskauden ensimmäistä täysistuntoviikkoa.
Metsolalla on suomalainen puoliso ja osin suomalaiset lapset, joihin hän myös ehtii oma-aloitteisesti viitata haastattelun edetessä. Vielä useammin kuuluvat kuitenkin Metsolan hyvät tiedot Suomen politiikasta.
Hän aloittaa vastauksensa yleisluontoiseen kysymykseen radikaalin poliittisen oikeiston nousun vaikutuksesta Eurooppaan tapailemalla perussuomalaisten tämänhetkistä gallupsijoitusta.
– Perussuomalaiset on nyt kolmas puolue eikä toinen, eikö? hän aloittaa.
Lyhyen hengähdystauon jälkeen hän siirtyy yleisemmälle tasolle ja alkaa hahmotella vastareseptiä, jolla maltillisen poliittisen keskustan olisi mahdollista pitää keskeinen roolinsa parlamentissa.
– Olemme nähneet äärimmäisyyksien nousua jo pitkään. Ainoa keino tähän on vastustaa sitä kertomusta. Ja meidän täytyy rakentaa – se on vaikeaa, mutta meidän täytyy, koska ei ole vaihtoehtoja – eurooppamielinen keskusta, hän sanoo.
Radikaalin oikeiston nousu on ollut toistuvien epävirallisten poliittisten analyysien kohteena Brysselissä ja Strasbourgissa viime kuukausien aikana. Syynä ovat ensi kesän lähestyvät europarlamenttivaalit, joiden mahdollinen tulos on alkanut tuottaa poliittisia jännitteitä.
Maltalaisen Metsolan oma viiteryhmä parlamentissa on keskustaoikeistolainen EPP, johon Suomesta kuuluvat tämän hetken parlamentissa kokoomuslaiset europarlamentaarikot. Haastattelun aluksi Metsola on tosin painottanut puhuvansa nimenomaan parlamentin puheenjohtajana.
Erityisen kiinnostava kohta Metsolan aiemmin tarjoilemassa vastareseptissä on sen toinen osa – siis eurooppamyönteisen poliittisen keskustan saaminen parlamentin keskiöön vaalien jälkeen.
Voiko se tarkoittaa ennen vaaleja EPP:n vetäytymistä aiempaa etäämmälle vihreän siirtymän aloitteista, kuten Brysselissä ja Strasbourgissa on kesästä saakka uumoiltu?
Metsola aloittaa vastaamisen luettelemalla tukun merkittäviä jo toteutuneita ilmastohankkeita ja sanoo, ettei niidenkään tekeminen ollut helppoa.
– Päätöksemme on selitettävä. Jos selitämme ne ja pehmennämme sosiaalista ja taloudellista vaikutusta ihmisillemme ja yrityksillemme, voimme olla kaikista kunnianhimoisin mantere ilmastoasioissa, hän sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että asiassa on olemassa myös näkyvä raja.
– Jos ylitämme sen, menetämme ihmisemme. Meidän täytyy pitää heidät mukana ja teemme niin kertomalla, miksi teemme tätä ja miksi meidän täytyy tehdä tätä, hän sanoo.
Metsola viittaa muun muassa kesän tulipaloihin ja tulviin ja summaa sanottavansa toteamalla, että äkkipysäytystä ei ole luvassa.
– Olen pragmaatikko. Jos lakihanketta tarvitaan, me teemme sen koska vain.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää keskiviikkona Strasbourgissa vuotuisen linjapuheensa, jossa hän käsittelee EU:n tilaa. Myös sen muotoiluja vihreästä siirtymästä tullaan seuraamaan tarkkaan, kuten myös näkemyksiä Ukrainasta ja Venäjää koskevista pakotelinjauksista.
Metsola huomauttaa, että Euroopassa ollaan Ukrainan naapureita. Hän myös sanoo, että Ukrainan pitäminen asialistalla on ”meidän velvollisuutemme”.
Metsolan oma kotimaa Malta on Itävallan ja Irlannin kanssa yksi viimeisistä Euroopan maista, jotka ovat ainakin toistaiseksi halunneet säilyä sotilaallisesti neutraaleina. Euroopan turvallisuusympäristö on joka tapauksessa ollut kovassa muutoksessa, ja juuri sitä arvioidessaan Metsola päätyy viittaamaan suomalaistaustaiseen perheeseensä.
– Poikani on tulossa 17 vuoden ikään. Kun hän syntyi, kysyin mieheltäni, meneekö hän armeijaan. Mieheni sanoi, että siihen mennessä ei ole armeijaa. Ensi vuonna hän (poika) on 18, ja hän on menossa armeijaan.