Ohjelmajohtaja Puranen: Hävittäjähankkeen neuvottelut pyritään käynnistämään uudelleen alkusyksystä

Hävittäjähankinnat

Hornet-hävittäjien seuraajahankkeessa odotellaan mahdollisuutta aloittaa jälleen neuvottelut kasvotusten tarjoajien kanssa.

Ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan toiveissa on koronarajoitusten huhtikuulta lykkäämien neuvottelujen järjestäminen alkusyksystä. Toistaiseksi aikatauluun sisältyy vielä epävarmuuksia.

–  Tässä joudutaan olemaan vielä vähän varpaillaan, Puranen sanoo.

Jos neuvottelut Suomessa onnistuvat, lopullinen tarjouspyyntö on Purasen mukaan tarkoitus lähettää vuoden lopulla eli muutamia kuukausia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

–  Jos tämä vielä tästäkin viivästyisi, niin kyllä meillä on suunnitelma, että valtioneuvoston hankintapäätös tehdään ensi vuoden aikana, Puranen sanoo.

Korona-aikana muussa yhteiskunnassa yleistyneitä etäpalavereja ei voida soveltaa HX-hankkeen neuvotteluihin, joissa käsitellään paljon turvaluokiteltua tietoa.

Vuoroaan odottavalla neuvottelukierroksella on määrä käydä tarjoajien kanssa läpi Suomen aiempaan, tarkennettuun tarjouspyyntöön saamia vastauksia ja niiden puutteita.

Käytännössä palavereita pidettäisiin peräjälkeen viikko kerrallaan jokaisen tarjoajan kanssa turvaluokitelluissa tiloissa Tampereella.

–  Sellainen 30–40 hengen delegaatio tulee joka tarjoajalta. Tasapuolisuuden vuoksi pitää tietysti varmistaa, että jokaisesta maasta päästään paikalle, Puranen kuvaa koronarajoitusten vaikutusta.

HX-hanke ei ole kokonaan pysähtynyt korona-aikanakaan. Huhtikuussa Suomi lähetti Yhdysvaltoihin pyynnön kongressin myyntiluvan saamiseksi kahdelle amerikkalaisehdokkaalle mahdollisen kaupan varalle.

Pyyntö liittyy Yhdysvaltain lainsäädäntöön, jonka mukaan osa puolustustarvikkeista voidaan myydä vain Foreign Military Sales (FMS) -menettelyn kautta.

Käytännössä se merkitsee sitä, että asevalmistaja myy tuotteen ensin Yhdysvaltain liittohallitukselle ja se edelleen ostajamaalle.

FMS:n mukaisen luvan myöntää kongressi, jolta Puranen odottaa päätöstä joko kesän aikana tai viimeistään Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleihin mennessä. Tähän vaiheeseen ei pitäisi Purasen mukaan liittyä epävarmuuksia.

–  Tiedämme jo siitä, kun he kehottavat lähettämään lupapyynnön, ettei se ole mikään ongelma.

Lupaprosessi Yhdysvalloissa on hyvin läpinäkyvä.

Kun luvista vastaava Defense Security Cooperation Agency -virasto aikanaan julkistaa nettisivullaan luvan, siinä kerrotaan konkreettisesti kuinka monta Boeing Super Hornetia tai Lockheed Martin F-35:tä Suomelle voidaan tarjota myytäväksi, millaisella aseistuksella ja mihin enimmäishintaan. Mahdollinen kauppa on sitten asia erikseen.

Luvan konkreettisesta sisällöstä huolimatta Puranen varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Myytävän tuotteen lukumäärät ja summat hyväksytetään yleensä ostajan pyyntöä suurempina, jotta välityttäisiin uudelta lupaprosessilta, jos muutoksia tulee myöhemmin.

–  Luvan enimmäismääristä ei voi myöskään päätellä ja laskea yhden koneen todellista kappalehintaa, Puranen sanoo.

Ranskan (Dassault Rafale) myyntilupamuodollisuus on hoidettu jo etukäteen.

Myös Eurofighter Typhoonin osalta myyjällä on jo ennakollinen lupa, mutta lopullinen myyntilupa tulee Britannian puolustusministeriöltä lopullisen tarjouksen yhteydessä. Lupa kattaa kaikki neljä yhteiseurooppalaisen konsortion maata (Saksa, Italia, Espanja ja Britannia).

Valinnan osuessa Saabin Gripen E:hen edettäisiin siten, että Ruotsin valtiopäivät antaisi luvan kaupalle hankintapäätöksen jälkeen mutta ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista.

–  Siinä olisi viivettä ehkä joitakin viikkoja tai kuukausia, Puranen arvioi.

Hornetien korvaaminen on noussut koronaepidemian ja sen talousvaikutusten vuoksi yhä enemmän poliittiseen keskusteluun mahdollisena säästökohteena. Esillä on ollut niin hankinnan supistaminen kuin sen lykkääminenkin.

Ylen kyselyssä viime kuussa hävittäjähankinnan lykkääminen oli suostuin (57 prosenttia vastaajista) leikkauskohde talouden tasapainottamiseksi.

Hankinnan pysäyttämistä ja uudelleenarviointia vaativa kansalaisaloite on saanut tähän mennessä alle 5  000 allekirjoitusta tuekseen.

Hallitus ei ole ollut toistaiseksi halukas tinkimään aiemmin sovitusta Hornetien suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan hävittäjät hankitaan useiden vuosikymmenten tarpeeseen ja Hornetien käyttöiän pienikin jatkaminen maksaisi paljon.

Sotilasasiantuntijat ovat puolestaan muistuttaneet, ettei pelkkä kyky lentää tarkoita Hornetien sotilaallisen suorituskyvyn säilymistä ennallaan.