Hautausmaksuihin voi tulla satojen eurojen korotus – kirkko vastustaa Purran budjettiehdotukseen sisältyvää leikkausta
Hautausmaksut voivat nousta huomattavasti, jos valtiovarainministeriön (VM) ensi vuoden budjettiehdotukseen sisältyvä kirkon määrärahojen leikkaus toteutuu. Budjettiehdotuksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitettavaa valtionrahoitusta leikattaisiin lähes 20 miljoonaa euroa.
Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan leikkaus tarkoittaisi, että asiakkailta perittäviä hautaustoimen maksuja täytyisi nostaa.
– Jos se 20 miljoonaa jaettaisiin tasan hautaustoimen maksujen muotoon, se (korotus) olisi noin 400 euroa per hautaus, joka on yli sadan prosentin korotus keskimäärin, Huokuna kertoo STT:lle.
Hän arvioi, että harva seurakunta olisi valmis tekemään näin isoa korotusta maksuihin. Siinä tapauksessa puuttuva osuus rahoituksesta pitäisi ottaa kirkollisveron tuotoista.
Huokunan mukaan on kuitenkin periaatteellinen ongelma, jos kirkollisveron tuotoilla täytyisi maksaa jatkossa yhä suurempi osa hautaustoimen kuluista.
– Silloin niitä verovaroja, joita on kerätty kirkon jäsenten palvelemiseksi, käytettäisiin kaikkien ihmisten palvelemiseksi. Se ei ole yhdenvertaisuuden kannalta oikein. Siinä asetetaan kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin ihmisiin, Huokuna sanoo.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 63,5 prosenttia väestöstä.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien valtionrahoitus on tänä vuonna 124 miljoonaa euroa. Tehtäviin kuuluu muun muassa hautaustoimi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Valtaosa määrärahoista käytetään hautaustoimeen, joka vastaa esimerkiksi hautausmaiden ylläpidosta.
VM:n budjettiehdotuksessa sanotaan, että kirkon määrärahojen leikkaus liittyy kunnallisveron ansiotulovähennyksen poistoon, josta hallitus päätti kevään kehysriihessä. Kuntaveron muutoksen seurauksena kirkollisveron tuotto kasvaa.
Huokuna kertoo, että muutos kasvattaa kirkollisveron tuottoa vajaat 50 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen. Kokonaisuutena kirkko on siis jäämässä saamapuolelle.
Huokunan mukaan ongelma on, että leikkauksen takia kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin pitäisi käyttää yhä enemmän kirkollisveron tuottoja, joita ei ole siihen tarkoitettu.
Kun kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aikanaan sovittiin, oli Huokunan mukaan ajateltu, että 80 prosenttia kustannuksista olisi kohtuullinen osuus, joka valtion pitäisi korvata kirkolle.
– Ongelma on jo ennen leikkausta ollut, että 80 prosenttia ei ole toteutunut. Viime vuosina se on ollut 75 prosentin luokkaa.
Suunniteltu leikkaus pudottaisi valtion rahoitusosuutta edelleen tuntuvasti alaspäin.
Kirkko vastustaa määrärahojen leikkausta.
– Kyllä nämä meidän näkökulmat on tehty selväksi valmistelijoille pitkin matkaa, Huokuna sanoo.
– Se problematiikka, joka tähän liittyy, on kyllä päättäjien tiedossa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli VM:n budjettiehdotuksen päälinjat torstaina. Ehdotus julkaistiin kokonaisuudessaan verkossa perjantaina.
Budjettiehdotukseen sisältyy myös 400 000 euron leikkaus ortodoksisen kirkon valtionavustukseen.