Hallituskumppaneilta iso lista kysymyksiä liikenneverkkoyhtiöstä

Perussuomalaisille ei käy autojen kyttääminen, kokoomus vaatii selvitystä uudistuksen hyödyistä
Liikenne

Kokoomus ja perussuomalaiset pitävät mahdollisena valtion liikenneverkkoyhtiön perustamista jo ensi vuodeksi, mutta esittävät pitkän listan auki olevia kysymyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ajama uusi yhtiö vastaisi Suomen väylien ylläpidosta, kunnostuksesta ja rakentamisesta.

Liikenneverkkoyhtiön päälle yksityiset yhtiöt voisivat rakentaa palvelujaan, joista ne laskuttavat liikenteen käyttäjiä.

Perussuomalaisten suurin kritiikki kohdistuu liikenteen käyttäjien paikallistamiseen.

– Kyylää ja kyttää -järjestelmää ei saa tulla. Se ei tarkoita, ettei verotuspohjaa saisi tarkastella, sanoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.).

Jalonen viittaa ”kyyläämisellä ja kyttäämisellä” seurantalaitteisiin, joita Berner on pitänyt yhtenä mahdollisuutena ajettujen kilometrien seurantaan.

Kokoomuksen vastuuministerinä liikenneverkkoyhtiön suunnittelussa toimiva Kai Mykkänen sanoo, että häntä ei henkilökohtaisesti haittaisi kilometrimaksun periminen paikannuksen perusteella.

– Käytän hyvin usein navigaattoria. Lisäksi EU-alueelle on tulossa hälytysjärjestelmä, joka lähettää paikannussignaalin automaattisesti hälytyskeskukseen, jos esimerkiksi matkustajat ovat tajuttomina, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkänen sanoo.

Vaikka paikannus on tulossa uusiin autoihin Berneristä riippumatta, Mykkänen ymmärtää ihmisten huolen.

Hän sanoo, että henkilökohtaisen liikkumisen reittitietojen päätyminen asiattomaan käyttöön pitää estää.

Bernerin suunnitelmassa yksityinen palveluntarjoaja maksaisi teiden käytöstä tukkuhintaa liikenneverkkoyhtiölle. Palveluntarjoajat taas laskuttaisivat käyttäjää.

Mykkäsen mielestä väylille jaettavissa yksinoikeuksissa riittää kysymyksiä.

– Lähtökohtana on oltava riittävä kilpailu, monopoli yhdelle alueelle kuulostaa hankalalta, Mykkänen sanoo.

Uudistuksen taustalla on huoli liikenneverkon rapautumisesta. Samalla polttoainetta ja autoja on entistä vaikeampi verottaa, kun autot muuttuvat vähäpäästöisemmiksi ja ehkä jopa vähenevät.

Liikenneministeri Bernerin mukaan valtion liikenneinfra on nykyisellään budjetissa pääosin kuluerä, joka kilpailee muiden vält­tä­mät­tö­mien kulujen kanssa.

– Yhtiönä liiken­ne­verkko olisi omaisuuserä, jolla on sekä konkreettinen mutta myös lasken­nal­linen arvo. Tämä merkitsisi budjetin alijäämän pienenemistä ja vähentäisi verojen keräys­tar­vetta eli koko­nais­ve­ro­aste laskisi, hän arvioi blogissaan.

Mykkäsen mukaan on tarve ohjata liikennettä, jotta päästöjä ja ruuhkia voitaisiin vähentää. Hänen esimerkissään ruuhka-ajan autoilun sijaan erilaisilla maksuilla ihminen voitaisiin ohjata joukkoliikenteeseen tai ajamaan ruuhka-ajan ulkopuolella sen ollessa mahdollista.

Hän ei ole kuitenkaan vielä vakuuttunut muutoksen hyödyistä.

– Onko tästä hyötyä Suomessa, jossa on rajallisesti ruuhkia metropoleihin verrattuna? Mykkänen kysyy.

Jalonen ei vielä halua vielä esittää vaihtoehtoja liikkumisen verottamiseen. Paikannuksen yhtenä vaihtoehtona on pidetty tietulleja.

Bernerin tavoitteena on tehdä päätökset yhtiöstä hallituksen kehysriihessä huhtikuussa.