Hallitus leikkaa kunnilta, valtionhallinnosta ja kehitysyhteistyöstä tehdäkseen veronkevennyksiä
Hallitus tekee uusia leikkauksia ja kiristää joitakin veroja, jotta se voi keventää palkkaverotusta, yhteisöveroa ja perintöverotusta. Leikkauksia tehdään esimerkiksi valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti toimista puoliväliriihessään eli talousneuvotteluissa, jotka päättyivät keskiviikkona illalla.
Pieni- ja keskituloisten työn verotus on kevenemässä ensi vuonna yhteensä 525 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2027 alkaen se kevenee 650 miljoonalla eurolla.
Suurituloisten verotus kevenee 335 miljoonalla eurolla niin, että korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin. Indeksitarkistuksia kuitenkin rajataan.
Yhteisövero laskee 2 prosenttiyksiköllä vuonna 2027. Perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon ja sen maksuajalta perittävää korkoa lasketaan 1,5 prosenttiyksikköä.
Hallitus perustelee veronkevennyksiä talouskasvun edistämisellä ja palkansaajien ostovoiman parantamisella.
– Työn verotuksen tulee olla sellaista, että se kannustaa tekemään lisää työtä ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa, sanoi Orpo tiedotustilaisuudessa myöhään illalla.
Yhteisöveron laskun Orpo lupasi parantavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa entisestään ja kannustavan investoimaan Suomeen.
Hallitus ottaa veronkevennyksiin rahat leikkaamalla ja kiristämällä verotusta muualta.
Suurimpia yksittäisiä toimia on työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Se poistetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Tästä hallitus saa 190 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan työntekijäjärjestöihin kuuluvien pitäisi silti päästä veronkevennyksissä voitolle.
– Tämä aiemmin kerrottu veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset tässä henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Purra kertoi, että vähennystä ei poisteta työttömyyskassamaksuilta.
Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistuvat. Näin valtio saa 70 miljoonaa euroa lisätuloja.
Lisäksi esimerkiksi virvoitusjuomaveroa, kaivosmineraaliveroa sekä alkoholin, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään.
Hallitus hakee myös 100 miljoonan euron säästöjä verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tehostamalla. Keinotekoiset osakevaihtojärjestelyt osinkoverotuksen minimoimiseksi aiotaan estää.
Leikkauksista suurimmat osuvat valtionhallintoon, josta hallitus leikkaa 130 miljoonaa euroa lisää edellisten säästöjen päälle. Kuntien valtionosuuksia leikataan 75 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyöstä 50 miljoonaa euroa.
Hallitus tekee pienempiä leikkauksia myös esimerkiksi yritystukiin ja valtionavustuksiin. Ministereiden palkkioita vähennetään viidellä prosentilla.