Hallituksen budjettivääntö alkoi: pöydällä eläkeputken ja turpeen kohtalo

Budjettiriihi

Hallitus on kokoontunut Helsingin Säätytalolle neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista.

Useat hallituspuolueiden puheenjohtajat ja ministerit kuvasivat alkavia neuvotteluita haastaviksi, sillä talouden näkymät ovat koronavirustilanteen vuoksi epäselvät.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi toimittajille, että neuvotteluiden vaikeisiin kokonaisuuksiin lukeutuvat muun muassa työllisyysratkaisut, ilmastotoimet, kuntien ja järjestöjen tukeminen sekä koronavirustilanne.

–  Viisikko on viime viikolla kokoontunut useita kertoja käsittelemään tätä kokonaisuutta. Mitään ei ole sovittu, kunnes kaikki on sovittu, mutta edistystäkin on tapahtunut, Marin vakuutti.

Budjettiriihi voi venyä kolmipäiväiseksi, sillä Marin on kertonut varanneensa riihelle aikaa aiemmin sovitun maanantain ja tiistain lisäksi myös keskiviikolta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti Säätytalolle astellessaan, että koronavirustilanteen hoitoon ja kuluihin pitää varautua myös ensi vuonna. Vanhanen kuitenkin sanoi, että on katsottava myös kriisin jälkeiseen aikaan.

–  Työllisyystoimet, että ne ovat uskottavia. Tiedetään mitä kautta työvoimantarjontaa lisätään ja millaisia palveluita parannetaan, Vanhanen listasi.

Hallitus pyrkii tekemään linjauksia, jotka tuovat vähintään 30  000 työllistä lisää. Yhtenä esillä olleena mahdollisena työllisyyskeinona on eläkeputken poisto, jota valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottivat loppukesästä osana työllisyyspakettiaan.

Hallituspuolueista etenkin vasemmistoliitto on vastustanut eläkeputken poistoa.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan hallitukselta pitää tulla uskottava linjaus siitä, mistä elementeistä 30  000 lisätyöllistä muodostuvat.

–  Toivotaan-tyyppiset ratkaisut eivät riitä keskustalle, Saarikko sanoi STT:lle viime viikolla.

Budjettiriihestä on odotettavissa päätöksiä myös ainakin yksilöllisen työnhaun mallista. Sen ajatuksena on vauhdittaa työnsaantia yksilöllisellä työllistymissuunnitelmalla ja velvoitteella hakea työtä.

Neuvotteluissa on pöydällä myös turpeen kohtalo.

Turpeen verotuksen kiristämistä vaatii erityisesti vihreät, joka haluaisi luopua turpeen energiakäytöstä kokonaan. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Riihestä on tulossa myös päätöksiä kuntien vaikean taloustilanteen helpottamiseksi. Esillä ovat ainakin kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen jatkaminen ja valtionosuuksien rukkaaminen.

Juttua täydennetty klo 10.53.