Glasgow’n ilmastokokous venyy lauantaille – uusi päätöslauselmateksti luvassa aamulla
Glasgow’n ilmastokokous venyy lauantaille. Ilmastohuippukokous COP26:n puheenjohtaja Alok Sharma ilmoitti myöhään perjantaina, että uutta loppulauselmaluonnosta ei julkaista illan tai yön aikana.
Sen sijaan sellainen pyritään laatimaan lauantaiaamuksi niin, että kokous voitaisiin saattaa päätökseen päivän aikana. Loppulauselmaluonnoksen tekstiä on määrä hioa tapaamisissa läpi yön. Sharma sanoi uskovansa, että kokous saadaan päätökseen lauantaina.
Kaksi viikkoa kestäneen kokouksen viimeisenä virallisena päivänä perjantaina neuvottelut monista Pariisin sääntökirjan viimeistelyn keskeisistä kysymyksistä olivat vielä vailla ratkaisua.
Perjantaina julkaistussa lauselmaluonnoksessa valtioita kehotettiin rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Samalla maiden tulisi pikaisesti luopua sellaisista hiilivoimaloista, jotka eivät käytä teknologiaa päästöjensä osittaiseen hillitsemiseen.
Muotoiluja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisesta oli lievennetty edellisestä, keskiviikon luonnoksesta.
Yksi ratkaisua odottava asia on kehittyville maille luvattu kansainvälinen ilmastorahoitus. Britannian pääministeri Boris Johnson vetosikin perjantaina rikkaampiin maihin rahoituksen takaamiseksi.
Rikkaat maat ovat sitoutuneet maksamaan köyhille maille vuosittain sata miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuoteen 2025 saakka.
Glasgow’n kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle. Siinä sovittiin tavoitteesta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimyksestä rajata nousu alle 1,5 asteeseen.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan maapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso kuitenkin ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
Mikäli maapallon keskilämpötilan nousua ei saada rajoitettua, tuloksena on yhä epävakaampi maailma. Ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi lisäävät rajuja sääilmiöitä, kuten maastopaloja ja tulvia. Niiden aiheuttama resurssipula puolestaan ruokkii konflikteja ja lisää pois kotimaistaan pyrkivien ihmisten määrää.