FT: Nato-maa haluaa tuhota Venäjän ohjuksia
Puolalla ja muilla Ukrainan naapurimailla on ”velvollisuus” ampua alas Venäjän ohjuksia ennen kuin ne saapuvat Nato-maiden ilmatilaan, sanoo Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski The Financial Times -lehden haastattelussa.
Sikorskin mukaan Puolan armeijalla on velvollisuus turvata puolalaisten turvallisuus siitäkin huolimatta, että ohjusten pudottaminen Ukrainan ilmatilassa voisi sotkea puolustusliiton mukaan Ukrainan sotaan.
– Nato-jäsenyys ei ohita valtion velvollisuutta suojella sen omaa ilmatilaa – se on meidän perustuslaillinen velvollisuutemme, Sikorski sanoi.
Ulkoministerin mukaan Venäjän ohjusten ampuminen alas on oikeutettua itsepuolustusta, koska ohjuksista irtoavat osat voivat vahingoittaa Puolan kansalaisia.
Puola ja Ukraina allekirjoittivat viime kesänä kahdenvälisen sopimuksen, jonka myötä maat selvittävät yhdessä Puolan mahdollisuutta tuhota Ukrainan ilmatilassa olevia ohjuksia ja miehittämättömiä lennokkeja.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kuitenkin kritisoinut Puolan ja Ukrainan aikeita. Stoltenbergin mukaan sopimus voisi vetää Naton mukaan sotaan.
Sikorski on puolestaan painottanut Puolan oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin sen jälkeen, kun venäläinen lennokki lensi Puolan ilmatilassa 26. elokuuta. Puolan viranomaiset ovat sittemmin etsineet lennokkia kuumeisesti, mutta se on mahdollisesti palannut takaisin Ukrainan puolelle. Venäläinen lennokki on eksynyt myös Nato-maa Romanian ilmatilaan.
FT:n mukaan osa länsimaisista asiantuntijoista on varoittanut, että venäläisten ohjusten ja lennokkien tuhoaminen Ukrainan yllä sumentaisi Ukrainan sodan ”punaisia linjoja” ja saattaisi kannustaa Venäjää kostoiskuihin.
Kiova on sodan alusta kehottanut pyytänyt Nato-maita vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta sekä luomaan maan ylle lentokieltoalueen.
Nato ei kuitenkaan ole lämmennyt ajatukselle, koska puolustusliitto on pyrkinyt pitämään etäisyyttä sotaan.
Naton apulaispääsihteeri Mircea Geoană sanookin FT:lle, että Nato tekee kaiken mahdollisen Ukrainan puolesta, mutta haluaa pysyä sodan ulkopuolella.
– Totta kai arvostamme jokaisen liittolaisen suvereenia oikeutta pitää huolta kansallisesta turvallisuudesta. Mutta Natossa me aina konsultoimme toisiamme ennen kuin teemme jotain sellaista, millä saattaisi olla seurauksia meille kaikille.
Ukrainassa ollaan silti toiveikkaita.
– Olemme nähneet punaisten linjojen siirtyvän, sanoo turvallisuusanalyytikko Mykola Nazarov ajatushautomo Globsecistä.
Nazarov muistuttaa, että Nato on aiemmin muuttanut suhtautumistaan mitä tulee esimerkiksi pitkän kantaman ohjusten, modernien panssarivaunujen ja F-16-hävittäjien toimittamiseen Ukrainalle.