Finnwatch: Pankit maksavat veronsa, mutta panttaavat tietoa
Suurpankit Nordea, Danske Bank ja OP Ryhmä näyttävät maksavan toimintamaissaan veronsa yleisten verokantojen, toteaa yritysten vastuullisuutta tutkiva Finnwatch selvityksessään. Se moittii kuitenkin pankkien verovastuullisuuteen liittyvää raportointia puutteelliseksi.
Finnwatch tutki pankkien veroraportointia vuosilta 2014–2017. Selvityksen mukaan pankit eivät avaa riittävän tarkasti veroraporttien vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Veroraportteihin sisältyy myös virheitä. Lisäksi toisiinsa liittymättömiä tuottoja ja kuluja on kuitattu keskenään.
– Erilaisissa kohuissa ryvettyneiden pankkien tulisi olla avoimuuden edelläkävijöitä, mutta silti niiden julkinen veroraportointi on vain minimitasolla, sanoi Finnwatchin tutkimuksessa tilinpäätösasiantuntijana toiminut Reijo Kostiainen tiedotteessa.
Finnwatch soimaa rahanpesujupakassa ryvettynyttä Danskea, koska pankin raportointi rahanpesuepäilyistä on puutteellista.
– Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia, eikä maininnut niistä mitään vuosiraporteissaan ennen kuin asia nostettiin julkisuuteen median kautta. Pankki vakuutteli vuodesta toiseen, ettei siihen liittyvillä viranomaistutkinnoilla ole vaikutusta sen taloudelliseen asemaan, moitti Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala tiedotteessa.
Selvityksessä ilmeni, että Danske ja Nordea ovat tehneet työntekijää kohden isoja voittoja Irlannissa, Luxemburgissa, Britanniassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa.
– Osa veroparatiiseissa saaduista voitoista voi liittyä pankkien näissä maissa tarjoamiin verosuunnittelupalveluihin, Vartiala sanoi.
Vähiten verovastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä liittyi OP Ryhmään, jolla ei ole juuri toimintaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Pankeilla on EU-sääntelyn perusteella velvollisuus raportoida tuloveroistaan maakohtaisesti. Finnwatchin mielestä sama velvoite pitäisi laajentaa kaikkiin monikansallisiin yrityksiin. Raportointimallia pitäisi kuitenkin parantaa, jotta tiedoista olisi hyötyä.
– Raportoidut tunnusluvut ja niistä annetut tiedot ovat suppeita, eikä yrityksiltä edellytetä mitään lisätietoja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä. Luvut julkisissa maakohtaisissa raporteissa eivät välttämättä kerro mitään ja johtopäätökset niiden pohjalta saattavat olla vääriä, Kostiainen sanoi.