Palkkatuen käyttö vähentyi selvästi – "Malli on jäykkä ja vaikuttavuuteen nähden kallis"
Vaikeasti työllistyvien palkkatuen käyttö on vähentynyt roimasti sen jälkeen, kun tukien maksaminen siirtyi kuntien vastuulle ja tuen ehdot muuttuivat.
Kunnissa valmistellaan tai on jo otettu käyttöön omia korvaavia tukia, joiden ehdot kunnat pääsevät itse räätälöimään.
– Palkkatuen käytön houkuttelevuutta on vähentänyt erityisesti se, että tuen piirissä tehty työ ei enää kerrytä työttömän työssäoloehtoaikaa, arvioi kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.
Sekä Turun työllisyysaluejohtaja Jukka Varonen että Pohjois-Karjalan työllisyysaluejohtaja Riikka Vartiainen vahvistavat Mehtosen tulkinnan.
Varonen nostaa toiseksi keskeiseksi syyksi kehnon työllisyystilanteen. Irtisanomisia tehneet yritykset eivät voi edes käyttää palkkatukea, koska niillä on pitkään velvollisuus ottaa irtisanomiaan työntekijöitä takaisin töihin.
Molemmilla työllisyysalueilla työstetään omaa korvaavaa mallia palkkatuelle.
– Palkkatukimalli on jäykkä ja vaikuttavuuteen nähden kallis, Vartiainen perustelee.
Pohjois-Karjalassa palkkatukea on maksettu keskimäärin 17 000 euroa työntekijää kohti.
Uusissa malleissa työsuhde solmittaisiin sen verran pitkäksi aikaa, että se kerryttäisi työttömyyskorvauksen työssäoloehtoa.
Lisäksi mallit ohjaisivat vahvasti siihen, että työllistetty ei enää päätyisi työttömyyteen, vaan löytäisi tukikauden jälkeen uutta työtä tai hakeutuisi koulutukseen.
Työssäoloehto on olennainen asia työttömille, mutta myös kunnille. Kuntien rahoitusosuus työttömyystuista kasvaa portaittain työttömyyden keston mukaan.
Tiukentuneen lainsäädännön myötä kunnat maksavat pidemmän aikaa työttömänä olevista Kelalle ”sakkomaksua”. Nykyisillä ehdoilla palkkatuki ei enää auta pois kunnille kalleimmaksi käyvän työmarkkinatuen piiristä, jos palkkatukikauden jälkeen ei löydäkään töitä.
Työtön voi saada ansio- tai peruspäivärahaa vain, jos hänelle on 28 kuukauden tarkastelujakson aikana kertynyt yhteensä 12 työssäoloehdon täyttävää kuukautta palkkatyössä.
Palkkatukijakson pituus on yleensä viisi tai kymmenen kuukautta.
Palkkatukea saavia oli marraskuussa noin 21 000, käy ilmi Keha-keskuksen tilastoista. Tämä on liki neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Palkkatuella olevien osuus laajasta työttömyydestä oli suurin Päijät-Hämeen, Turun ja Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueilla. Laaja työttömyys tarkoittaa työttömien työnhakijoiden ja työvoimapoliittisissa palveluissa olevien määrää.
Sekä Turussa että Pohjois-Karjalassa aiotaan jatkossakin käyttää myös palkkatukea. Pohjois-Karjalassa tämän vuoden määrärahat oli tosin käytetty loppuun jo 8. tammikuuta.
Myös viime vuonna palkkatukirahat loppuivat laajalti kesken vuoden. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä edistävän Vates-säätiön syyskuisen selvityksen mukaan 19 työllisyysaluetta oli lopettanut palkkatuen myöntämisen. 26 aluetta myönsi yhä tukea, mutta usein tiukennetuin ehdoin.
Työllisyyspalvelut ja myös palkkatuki siirtyivät viime vuoden alusta TE-toimistoilta kunnille. Kunnat eivät enää voi palkata itse työttömiä palkkatuella, vaan tuki kannustaa työllistymään ensisijaisesti yksityiselle sektorille eli yrityksiin.
Tuki kohdentuu Mehtosen mukaan nyt niihin, jotka todennäköisimmin työllistyvät.
Joskus takavuosina saatettiin puhua tempputyöllistämisestä, jolla työttömiä siivottiin pois työttömyystilastoista erilaisin työvoimapolitiikan keinoin.
–Tällaista ei enää kyllä ole, Mehtonen kuvaa.
Työttömän työnhakijan palkkaava työnantaja voi saada palkkatukena 50 prosenttia palkkakustannuksista, alentuneesti työkykyisen työllistämiseen enemmänkin.
Palkkatukea voidaan myöntää sellaisen työttömän työllistämiseen, jolla on puutteita ammatillisessa osaamisessa. Samaten tukea voidaan myöntää, jos pysyvä tai pysyväisluonteinen vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia työnsaantiin tai työllistettävä on 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön.
Palkkatuki kerryttää työssäoloehtoaikaa enää alentuneesti työkykyisillä ja yli 60-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä.