Finanssivalvonta selvittelee Panama-paljastuksia Nordeasta

Suomen Finanssivalvonta selvittelee yhdessä Euroopan keskuspankin ja Ruotsin finanssivalvojan kanssa paljastuksia, jotka liittyvät Nordean toimintaan veroparatiiseissa.

Niin sanotuista Panaman papereista kävi ilmi, että konsernin Luxemburgin yksikkö on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä vuosina 2004–2014.

Ruotsin finanssivalvoja on kertonut aloittavansa tutkinnan Nordean toimista Luxemburgissa.

Suomen Finanssivalvonta ei paljasta, onko paljastusten vuoksi syytä epäillä, että pankkitoiminnassa Suomessa olisi toimittu lakien tai määräysten vastaisesti tai että onko Suomen Nor­dean pankkipalvelutoiminnasta luvassa mahdollisesti tutkinta.

Osastopäällikkö Jyri Helenius ei myöskään sano, onko Fiva pyytänyt paljastusten takia esimerkiksi asiakirjoja joltain valvottavaltaan tai tehnyt erityistarkastuksia.

– Emme pääsääntöisesti kommentoi yksittäisiin valvottaviin liittyviä asioita.

Myös Suomen verottaja on kiinnostunut Panama-paljastuksista.

Toistaiseksi ei ole tullut esille sellaisia tietoja suomalaisista yksityishenkilöistä tai yrityksistä, joiden vuoksi Verohallinto olisi ryhtynyt toimiin.

– Kun tietoja ei ole käytössä, ei kauhean paljon voida tehdä, sanoo johtaja Jari Salokoski yritysverotusyksiköstä.

Verohallinto on kuitenkin viritellyt kansainvälisiä verkkoja. Eri valtioiden veroviranomaiset tekevät yhteistyötä tietojen vaihdossa.

Jos tietoa vuotoaineistosta joku valtio saa, se todennäköisesti jaetaan.

Jos verottaja epäilee, että jollain suomalaisella on tuloja, joita ei ole asianmukaisesti ilmoitettu, viranomainen voi pyytää pankkitilitietoja asian selvittämiseksi.

Tietojen saanti ulkomailta edellyttää, että asiasta on sovittu valtioiden välisessä verosopimuksessa.

Panama on sopinut eri valtioiden kanssa pyynnöstä tapahtuvasta tietojenvaihdosta. Kun tietoja pyydetään, ne pitää yksilöidä.

– Sellaista ei voi pyytää, että lähettäkää suomalaisia koskevat kaikki tiedot, Salokoski sanoo.