Ex-avustaja Ahtisaaresta: Hän katsoi maailmaa niiden silmin, jotka jäivät osattomiksi
Presidentti Martti Ahtisaaren viestinnästä 1990-luvulla vastanneen Jussi Lähteen mukaan Ahtisaaren elämäntyö on kansainvälisesti vähintään yhtä merkittävä kuin kansallisesti.
– Tulemme lähiviikkojen aikana lukemaan kansainvälisiä arvioita Ahtisaaren merkityksestä rauhanvälittäjänä. Ne avaavat sitä tosiasiaa, että toisen maailmansodan jälkeen hän on yksi menestyksekkäimmistä, ellei jopa kaikkein menestyksekkäin, rauhanvälittäjä, Lähde sanoi STT:lle.
– Kun puhutaan Ahtisaaresta, ei puhuta pelkästään Suomen tai Euroopan historiasta, vaan myös eteläisen Afrikan, itäisen Aasian ja YK:n historiasta. Ahtisaari on yksi niistä, joiden nimi mainitaan YK:n suurten onnistumisten yhteydessä, Lähde jatkoi.
Lähde vastasi Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan viestinnästä ennen vuoden 1994 vaaleja ja työskenteli sen jälkeen vuoteen 1997 saakka lehdistöavustajana tasavallan presidentin kansliassa.
Lähde tutustui alun perin Ahtisaareen haastatellessaan häntä nuorena freelance-toimittajana. Lähde oli myöhemmin mukana kannustamassa Ahtisaarta osallistumaan SDP:n esivaaliin, jossa hän kukisti SDP:n suurhahmon, moninkertaisen pääministerin Kalevi Sorsan.
Viipurissa syntyneen Ahtisaaren oma elämänkokemus evakkoperheen lapsena määritti Lähteen mukaan Ahtisaaren katsantokantaa maailmassa.
– Hän katsoi maailmaa niiden ihmisten silmin, jotka eri konflikteissa tai esimerkiksi kotimaan laman aikana jäivät osattomiksi, Lähde sanoo.
Lähteen mukaan Ahtisaari oli henkilönä ainutlaatuisen läsnä oleva.
– Se oli hänen suuri voimansa niin kampanjoinnissa kuin rauhanvälitystyössä ja kaikissa muissa toimissaan, Lähde luonnehtii.
– Hän katsoi jokaista ihmistä samalta tasolta, oli sitten kyse nuorista kampanjassa työskentelevistä vapaaehtoisista tai ihmisistä, jotka olivat laman myötä menettäneet kaiken tai sitten maailman menestyneimmistä teollisuusjohtajista tai kansainvälisen politiikan keskeisistä vaikuttajista.
Ahtisaari nousi presidentiksi päivänpolitiikan ulkopuolelta. Lähteen mukaan Ahtisaaren nousua presidentiksi selittää 1990-luvun alun murroskausi, kun Neuvostoliitto oli kaatunut ja Suomea runteli ankara lama.
– Ne haastoivat niiden ihmisten uskottavuutta, jotka olivat politiikassa perinteisesti toimineet, Lähde luonnehtii.
Lähde pitää vuoden 1994 presidentinvaaleja käännekohtana ja uuden aikakauden alkuna koko Suomen historiassa.
– Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari molemmat edustivat uutta aikaa ja uutta ajattelua ja käsitystä Suomesta täysivaltaisena läntisen Euroopan jäsenenä, Lähde arvioi.
Lähde haluaa nostaa esille myös Eeva Ahtisaaren merkityksen Martti Ahtisaaren uran ”peruskalliona”, joka mahdollisti puolisonsa kansainväliset tehtävät.
– Hänenkin kohdallaan puhutaan mittavasta elämäntyöstä, Lähde sanoo.